Kuvia vuosien varrelta

Isä Brianin retriitti marraskuussa 2010.

Teemu Heikmanin ensimmäiset lupaukset 2008.

Yleisesimies Carlos Azpiroz Costa käymässä Suomessa 2006.Kuva otettu Studiumin vanhassa kappelissa.

Hattulan pyhiinvaellus tuoreen piispan Teemu Sipon S.C.I johdolla syyskuussa 2009.

Dominikaaniluostarin muistomerkin paljastustilaisuus Turussa lokakuussa 2005.

Maallikkodominikaanien käännöstyöryhmän työn tulos vuodelta 2011.

Hattulan pyhiinvaellus syksyllä 2010.

Isä Manuel Prado pitää pyhän ristin hartautta Hattulan vanhassa kirkossa 2010.

Isä Antoine Lévy OP lukee messua Haltilla.

Dominikaanipyhien litania

Dominikaanipyhien litania

Herra, armahda.

Kristus, armahda.

Herra, armahda.

Kristus, kuule meitä.

...Herra, armahda.

...Kristus, armahda

...Herra, armahda.

...Kristus, kuule rukouksemme.

Jumala, taivaallinen Isä

Jumala, Poika, maailman Vapahtaja

Jumala, Pyhä Henki,

Pyhä Kolminaisuus, yksi Jumala

... armahda meitä.

... armahda meitä.

... armahda meitä.

... armahda meitä.

Pyhä Maria                    

Pyhä Jumalanäiti

Pyhä neitsyiden neitsyt

Kaikki pyhät enkelit ja arkkienkelit

Kaikki pyhät patriarkat ja profeetat

Kaikki pyhä apostolit ja evankelistat

Kaikki pyhät marttyyrit

Kaikki pyhät neitsyet ja lesket

Kaikki pyhät miehet ja naiset

... rukoile/rukoilkaa puolestamme.

Pyhä Mikael

Pyhä Gabriel

Pyhä Rafael

Pyhä Joosef

Pyhä Johannes Kastaja

Pyhä Maria Magdalena

Pyhä isä Augustinus

Pyhä isä Fransiskus

Autuas Johanna de Aza

Autuas Reginald 

Pyhä isä Dominicus

Pyhä isä Dominicus

Autuas Bertrand

Autuas Mannes

Autuas Diana

Autuas Jordanus Saksilainen

Autuas Johannes Salernolainen

Autuas William ja seuralaiset

Autuas Ceslaus

Autuas Isnard

Autuas Guala

Autuas Petrus Gonzalez

Pyhä Zdislava

Pyhä Pietari Veronalainen

Autuas Nikolaus

Pyhä Hyacintus

Autuas Gonsalvo

Autuas Sadoc ja seuralaiset

Autuas Giles

Pyhä Unkarin Margareta

Autuas Bartolomeus Vincenzalainen

Pyhä Tuomas Akvinolainen

Pyhä Raimund Peñafortelainen

Autuas Innocentius V

Autuas Albert Bergamolainen

Pyhä Albert Suuri

Autuas Johannes Vercelliläinen

Autuas Ambrosius

Autuas Cecilia

Autuas Benvenuta

Autuas Jaakob Varazzelainen

Autuas Jaakob Bevagnalainen

Autuas Benedictus XI

Autuas Johanna Orvietolainen

Autuas Jordanus Pisalainen

Pyhä Emilia

Autuas Jaakob Salomonio

Pyhä Agnes Montepulcianolainen

Autuas Simon

Autuas Margareta Castellolainen

Autuas Augustinus Kazotic

Autuas Jaakob Benefatti

Autuas Imelda

Autuas Dalmatius

Autuas Margareta Ebner

Autuas Villana

Autuas Petrus de Ruffa

Autuas Henrik

Autuas Sibyllina

Autuas Antonius Pavonus

Pyhä Katariina Sienalainen

Autuas Marcolino

Autuas Raimundus Capualainen

Autuas Andreas Franchi

Pyhä Vincent Ferrer

Autuas Clara

Autuas Johannes Dominici

Autuas Alvarez

Autuas Maria

Autuas Pietari Castellolainen

Autuas Andreas Abellon

Autuas Stefanus

Autuas Pietari Geremia

Autuas Johannes Fiesolelainen

Autuas Laurentius Ripafrattalainen

Autuas Antonius della Chiesa

Pyhä Antoninus

Autuas Antonius Neyrot

Autuas Margareta Savoijilainen

Autuas Bartolomeus Cerveriolainen

Autuas Matteus

Autuas Konstantius

Autuas Kristofer

Autuas Damianus

Autuas Andreas Peschieralainen

Autuas Bernardus

Autuas Portugalin Johanna

Autuas Jaakob Ulmilainen

Autuas Augustinus Biellalainen

Autuas Aimo

Autuas Sebastianus

Autuas Markus

Autuas Columba

Autuas Magdalena

Autuas Hosanna Mantovalainen

Autuas Johannes Liccio

Autuas Dominicus Spadafora

Autuas Stefana

Pyhä Adrian

Autuas Lucia

Autuas Katariina Racconigi

Autuas Hosanna Kotorilainen  

Pyhä Pius V

Pyhä Johannes Kölniläinen

Autuas Maria Bartolomeus

Pyhä Louis Bertrand

Pyhä Katariina de Ricci

Autuas Robert

Autuas Alphonsus ja seuralaiset

Pyhä Rosa

Pyhä Dominicus Ibanez ja seuralaiset

Autuas Jeesuksen Agnes

Pyhä Laurentius Ruiz ja seuralaiset

Pyhä Martin de Porres

Autuas Peter Higgins

Autuas Franciscus de Capillas

Pyhä Johannes Macias

Autuas Terence

Autuas Enkelien Anne

Autuas Franciscus de Posadas

Pyhä Louis de Montfort

Autuas Franciscus Gil

Pyhä Matteo

Autuas Petrus Sanz ja seuralaiset

Pyhä Vicent Liem

Pyhä Hyacintus Castaneda

Autuas Marie

Autuas George

Autuas Katariina Jarrige

Pyhä Ignatius ja seuralaiset

Pyhä Dominic An-Kham ja seuralaiset

Pyhä Josef Khang ja seuralaiset

Autuas Franciscus Coll

Autuas Hyacintus Cormier

Autuas Pier Giorgio

Autuas Bartolo

Autuas Michael Czartoryski

Autuas Julia Rodzinska

Kaikki pyhät dominikaaniveljet ja -sisaret

Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin

...säästä meitä, Herra.

Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin

...kuule rukouksemme, Herra.

Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin

...armahda meitä.

Rukoilkaamme.

Jumala, kaiken pyhyyden lähde, sinä olet rikastuttanut kirkkoasi monilla lahjoilla Saarnaajien sääntökunnan pyhissä. Suo meidän, veljiemme ja sisariemme esimerkkiä seuraten, päästä iankaikkisesti riemuitsemaan heidän yhteydestään Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi valtakunnassa, Hänen, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Kristillinen vapaus dominikaanien elämässä

Kristillinen vapaus dominikaanien elämässä

"Suokoon Jumala että noudattaisimme tätä kaikkea rakkaudessa, ei niin kuin lain hallitsemat orjat, vaan niin kuin vapaat ihmiset, joita armo hallitsee."

                                                              Pyhän Augustinuksen sääntö VIII

Jos me (dominikaanisisaret) mielellämme viittaamme dominikaaniseen vapauteen, se ei johdu siitä, että meillä olisi jonkinlainen etuoikeus vapauteen. Olisi täsmällisempää puhua yksinkertaisesti vapaudesta dominikaanihengessä.

Jokaisessa hengellisessä perheessä kristityn vapaus saa värinsä sääntökuntaperheen perusinspiraatiosta. Se mikä "inspiroi" dominikaanielämää, on maailman pelastumisen jano. Tämä jano poltti pyhää Dominicusta niin, että se esti häntä nukkumasta. Niin voimallisia olivat tämä jano ja siihen liittyvä rukous. Tämä Pyhän Hengen kutsu muokkasi jatkuvasti Dominicusta, niin että hänessä kirkastui yhä enemmän sen Vapahtajan kuva, joka antoi vapaaehtoisesti henkensä ihmisten puolesta. Juuri tämän rukouksen ja tämän janon ytimestä veljet ja sisaret löytävät vapauden rakastaa avarasti. Evankelisiin neuvoihin sisältyvä itsensä kieltäminen liittyy tässä läheisesti siihen, että luovutaan oman henkilökohtaisen täydellisyyden saavuttamisesta, jotta yhdistyttäisiin Kristuksen suureen kaipuuseen maailman pelastuksesta.

Dominikaaninen vapaus toteutuu kiinteästi rakennetun instituution puitteissa, joka on tämän vapauden toteutumisen takuuna. Tämä rakenne on samalla joustava ja liikkuva ja avoin uudistumiselle, mikä puolestaan turvaa vapauden pysyvyyden. Kyseessä on siis toisaalta vapaus, joka ei pelkää riskien ottamista ja toisaalta vakaus, joka ei nojaudu jäykkiin kiintopisteisiin.

Katariina Sienalaista veti puoleensa Pyhän Dominicuksen sääntökunnan hengellinen elämä, joka hänen sanojensa mukaan oli "kokonaan avara ja hyväntuoksuinen". Mitään metodia tai oppikirjaa, joka veisi eteenpäin tällä tiellä,  on turha etsiä.  Meillä on vain Jordanus Saksilaisen ja ensimmäisten veljien hahmottelema Dominicuksen hengellinen muotokuva ja muutamia hänestä lähtöisin olevia  tärkeitä ratkaisuja. Meidän perintönämme on vain hänen olemuksensa, hänen tapansa rakastaa, hänen intohimoinen halunsa julistaa evankeliumia.  Suhteessaan perillisiinsä Dominicus vetäytyy itse varjoon Jumalan sanan edestä ... hän jättää heidät tavallaan yksin, Elävän Sanan haltuun, jotta se tekisi heissä saman työn, jonka se oli tehnyt hänessä.  Kyseessä on siis purjehtiminen ilman kompassia, vailla mitään muuta suunnan antajaa kuin veljellinen yhteisö, joka on aidon Pyhässä Hengessä elämisen luotettavin todistaja.

Meille kontemplatiivisille sisarille hengellinen seikkailumatka toteutuu konkreettisesti ennen muuta yhteisöelämässä, josta aikoinaan käytettiin nimeä "Pyhä saarnaaminen". Augustinuksen luostarisääntö antaa suunnan: "Koska te olette kokoontuneet yhteisöksi, teidän tulee elää täydellisessä yhteisymmärryksessä luostarissanne, ja olkoon teillä vain yksi sydän ja yksi sielu Jumalassa." Tämä on perustavoite.

Nimenomaan pyrkimys tähän avoimeen yksimielisyyteen, joka suuntautuu Jumalaan, tekee meidät vapaiksi. Luostarisääntö ilmaisee myös tämän vapauteen oppimisen paradoksaalisen luonteen. Juuri tämä on tärkeää.

Sääntö täsmentää, että ylisisaren on huolehdittava siitä, että jokaisella sisarella on se, mitä hän "tarvitsee", ei niin että kaikki saavat saman vaan kukin "tarpeensa mukaan" , ja tämä siksi, että sen kautta (sisarten keskinäinen) henkien ja sydänten ykseys kasvaisi. Mutta samaan aikaan jokaisen sisaren asemastaan ja tehtävästään riippumatta tulee asettaa yhteinen hyvä yksilöiden hyvän edelle. Juuri tämä asenne on luostarisääntömme mukaan rakkaudessa kasvamisen ensimmäinen  mittapuu. "Rakkauden, joka pysyy, tulee vallita tarpeita, jotka ovat ohimeneviä."

Tämä kaksinainen  suuntautuminen, jonka sisäinen tasapaino on todettavissa, muodostaa todellisen rakkaudessa toteutuvan vapauden koulun. Tämä vapaus on muuta kuin hyvin inhimillinen pyrkimys tasapäisyyteen, sillä ei saa unohtaa, että jokainen ihminen on ainutkertainen. Tässä vapaudessa välittömät tarpeet voivat väistyä, jotta vapaus edistäisi todellisemman ja syvemmän tarpeen kasvua. Tässä vapaudessa voi luopua itsestään rakkaudesta toisiin. Kyseessä on päivittäinen harjaantuminen, jossa ei todellakaan voi ruokkia itseään illuusioilla. Huoli kaikkien ihmisten pelastumisesta saa todellisen merkityksensä lähimpien ihmisten rakastamisesta ja palvelemisesta. Vastaavasti taas lähimmäisenrakkaudessa toteutuva päivittäinen askeesi (omista tarpeista luopuminen) saa voimansa syvästä rukouksesta ja elämänsä antamisesta kaikkien ihmisten pelastumiseksi.

Dominikaanisessa elämässä, niin kuin kaikkialla muuallakin, on vain yksi vapaus: vapaus rakastaa.  Pyhä Augustinus kirjoittaa rohkeasti: "Rakasta ja tee mitä tahdot". Se, joka antaa  luostarilupauksen seuratakseen Kristusta Saarnaajien sääntökunnassa, lausuu vain yhden lupauksen, joka sisältää kaikki muut: kuuliaisuudenlupauksen. Tässä elinikäisessä sulatusuunissa tahto vapautuu mukautuessaan Jumalan omaan tahtoon.

"Dominicaines moniales de l'Ordre des Prècheurs. La tradition vivante." C.I.F. Editions Le Patio Fleuri". Ste Maxime, France. 1993

Pyhä Katariina Sienalainen

Pyhä Katariina

"Minä lähetän naisia..."

Sienan Katariina, dominikaanitertiaari (1347-1380)

 On vuosi 1347. Euroopassa riehunut rutto on jonkin verran hellittänyt otettaan, Englannin ja Ranskan välinen satavuotinen sota on alkanut ja Italiassa pienet kaupunkivaltiot ovat alituisessa sodassa keskenään. Kirkko on sisäisesti hajalla Ranskan kuninkaiden pakotettua paavin siirtymään Avignoniin vuosisadan alussa. Pyhä Birgitta taistelee samaan aikaan oman luostarisääntönsä ja ja paavin Roomaan palaamisen puolesta. Sienan kaupungissa Italiassa syntyy villanvärjääjä Giacomo de Benincasalle  ja Monna Lapalle 24. lapsi, pieni tyttö.                                                                         

Kuusi vuotta myöhemmin Caterina Benincasa on matkalla kotiinsa isonveljensä Stefanon kanssa. Dominikaanien kirkon, San Domenicon, luona hän kääntyy ja katsoo kirkon torniin. Siellä hän näkee Kristuksen yhdessä Pietarin, Paavalin ja Johanneksen kanssa. Lempeästi hymyillen Kristus ojentaa kätensä ja tekee ristinmerkin pienen tytön ylle, joka palaa todellisuuteen Stefanon kärsimättömästi vetäessä häntä eteenpäin. "Et olisi herättänyt minua niin ihanasta unesta, jos olisit itse sen nähnyt!" pikkusisko itkee.

Tähän ensimmäiseen näkyynsä ja siihen sisältyvään hengelliseen kutsumukseen Katariina vastasi intuitiivisesti antamalla seitsenvuotiaana salaa naimattomuuslupauksen. Olipa syynä lapsellinen leikki tai syvä vakavuus, joka tapauksessa se antoi hänelle voimia torjua selkeästi kaikki avioliittotarjoukset, joita hän ajan tavan mukaan kaksitoistavuotiaana sai ottaa vastaan. Vanhemmat, varsinkin äiti, olivat kauhuissaan. Benincasojen talo sijaitsi lähellä dominikaanien kirkkoa, ja dominikaaniveli Tommaso della Fonte, joka oli perheelle sukua ja kasvanut heidän talossaan, sai äidiltä kehotuksen vaikuttaa Katariinaan avioliittoasiassa. Tommaso ymmärsi kuitenkin Katariinan toiveen elää kokonaan Jumalalle ja antoi hänelle tehokkaan neuvon: "Kun Jumala kerran näin voimakkaasti vetää sinua puoleensa ja perhe painostaa sinua toimimaan toisin, anna heidän ymmärtää, kuinka  vahva aikomuksesi on. Leikkaa hiuksesi, niin he ehkä lopettavat!" Katariina toimi neuvon mukaan, mutta se ei häntä auttanut. Perhe oli raivoissaan tytön vastustuksesta, häneltä riistettiin kaikki talontyttären oikeudet, perheen palvelustyttö erotettiin ja Katariina sai tämän tehtävät. Perhe käytti kaiken valtansa murtaakseen tytön tahdon. Katariinan kutsumus lepäsi kuitenkin jumalallisella pohjalla, mikä antoi hänelle voimia kaikkien vastoinkäymisten keskelläkin syventää hengellistä vakaumustaan.

Hän näki näyssä, miten Dominicus ojensi hänelle valkean dominikaanipuvun sanoen: "Rakas tyttäreni, ole hyvällä mielin, älä masennu siitä, mitä tapahtuu sinua vastaan. Ole varma, että jonakin päivänä kannat tätä pukua, jota kaipaat." Raymond Capualainen kertoo elämäkerrassaan Katariinasta, että juuri tässä yhteydessä, toivoen tulevansa dominikaaniksi, Katariina kokoaa perheensä yhteen ja ilmoittaa heille aikomuksensa. Raymondin muistiin merkitsemä puhe kertoo suoraselkäisestä tytöstä, jolla oli epätavallisen voimakas itsetunto. Hän toimi vastoin kaikkia sen ajan tytön käyttäytymisnormeja. Oli ennen kuulumatonta kieltäytyä avioliitosta. Hänen olisi ollut mahdollista mennä luostariin, mutta hän tunsi, että hänen kutsumuksensa ei ollut vetäytyä luostarin muurien sisäpuolelle, vaikka hän usein kaipasikin Jumalan läheisyydessä olemista.

Isä tunsi Jumalan läsnäolon tytön päätöksen takana ja kielsi perhettä estämästä Katariinaa ja antoi hänelle täyden vapauden kulkea valitsemaansa tietä. Isä antoi Katariinalle oman huoneen, jonne hän saattoi vetäytyä rukoilemaan ja hän antoi myös luvan jakaa talon omaisuudesta almuja köyhille ja sairaille. Tämä kiukutti melkoisesti Katariinan sisaria, jotka löysivät vaatekaappinsa tyhjennettyinä.

Sienassa eli ryhmä naisia, jotka eivät eläneet luostarissa, vaan toimivat aktiivisesti kaupungin kyöhien ja sairaiden parissa ja omistautuivat rukoukseen ja hartauden harjoitukseen omassa kodissaan. He kantoivat dominikaanipukua ja heillä oli priorinna, mutta he olivat veljien johdon alaisia. Heidän virallinen nimensä oli "Pyhän Dominicuksen parannuksensisaret", mutta  heitä kutsuttiin useimmiten nimellä "mantellate", viitankantajat , heidän kantamansa mustan viitan, mantellan, takia. Heidän piiriinsä otettiin kuitenkin yleensä vain iäkkäitä naisia, yleensä leskiä. Katariina tunsi siitä huolimatta kutsumuksen liittyä heidän piiriinsä. Hän sai useita kielteisiä vastauksia itsepintaisiin pyyntöihinsä ja sitten hän sairastui vakavasti. Hän kutsui muutamia sisaria luokseen ja kun he tulivat, heihin vaikutti syvästi Katariinan hurskaus. Neuvoteltuaan muiden sisarten ja veljien kanssa he päättivät hyväksyä Katariinan sisareksi heti tämän parannuttua.

Katariina otti dominikaanien puvun vastaan  18-vuotiaana San Domenicon kirkossa. Nyt hän saattoi ryhtyä toteuttamaan kutsumustaan. Kolme vuotta hän oli viettänyt huoneessaan ja poistunut sieltä vain messuun ja ripille. Kolme vuotta hän oli ollut sisäisellä vaelluksella, joka johdatti hänet syviin mystisiin kokemuksiin. Kolme vuotta ponnisteltuaan ja taisteltuaan itsekkyyttä vastaan hän sai kokea Jumalaan yhtymisen autuuden mystisissä häissä, joissa hänestä tuli Kristuksen morsian.

Tässä näyssä Katariina sai Kristukselta kutsun tulla aktiiviseksi kirkon palvelijaksi. Hän oli nyt dominikaanikutsumuksensa alkutaipalella. Se ei merkinnyt vain omistautumista hartaaseen rukoukseen, vaan myös  sen eteenpäin viemiseen, mitä rukoukset ja opinnot olivat hänelle antaneet. Nyt alkoi vaellus kirkastusvuorelta kohti muita ihmisiä ja raadeltua kirkkoa, joka tarvitsi parannusta ja eheytymistä.

Katariina aloitti työnsä Sienan sairaiden ja köyhien parissa vuoden 1368 vaiheilla. Hänet opittiin pian tuntemaan sekä karitatiivisesta toiminnastaan että siksi, että hän oli hyvä sielunhoitaja. Ihmistuntemustaan hän piti Jumalan lahjana." Minä annan sinulle kyvyn nähdä hengellisesti. Sen avulla näet kaikkien läheisyyteesi tulevien sielujen kauneuden ja mädännäisyyden..."

Katariinan ympärille alkoi muodostua ryhmä hänen oppilaistaan ja seuraajistaan, joka kokoontui hänen huoneessaan Benincasan talossa. Ryhmää kutsuttiin nimellä "bella brigata" ja siihen kuului kaikenlaisia ihmisiä, pappeja, sääntökuntalaisia ja maallikoita.

Katariina toimi niin aktiivisesti köyhien ja sairaiden parissa ja sai sellaisen maineen sielunhoitajana, joka käännytti pahimmatkin epäilijät, että kirkon johtomiehetkin alkoivat kiinnittää häneen huomiota. Varsinkin elämänsä viimeiset viisi vuotta Katariina teki voimakkaasti työtä rauhan ja yhteyden puolesta. Hän piti koko ajan kirkon parasta silmiensä edessä, asettui ehdoitta köyhien ja sorrettujen puolelle ja hyökkäsi ankarasti sekä kirkollisia että maallisia johtajia vastaan, kun nämä eivät eläneet Kristuksen käskyjen mukaan.

Toisinaan Katariina kuitenkin epäröi niiden yhä vaikeampien  vaatimusten edessä, joita hänelle asetettiin. Hänhän oli vain yksinkertainen, oppimaton nainen.  Kuka hän oli sanomaan paaveille ja ruhtinaille, mitä näiden tulisi tehdä? Raymond Capualainen on merkinnyt muistiin Kristuksen sanat Katariinalle:

"Enkö minä ole luonut  ihmistä? Minulle ei enää ole miestä eikä naista, ei yläluokkaa eikä alaluokkaa, minun silmissäni kaikki ovat tasa-arvoisia... Tänä päivänä on inhimillinen ylpeys ylittänyt kaikki rajat, varsinkin niiden miesten ylpeys, jotka katsovat olevansa viisaita ja oppineita. Minun oikeuteni ei voi enää kauempaa pidättyä panemasta heitä paikalleen... Minä lähetän nyt naisia heidän luokseen nöyryyttämään heidän ylpeyttään, naisia, jotka ovat oppimattomia ja heikkoja, mutta jotka minä täytän Jumalan voimalla ja viisaudella."

Katariina lähetettiin Avignoniin sovittelemaan Firenzen ja Kirkkovaltion välisiä kiistoja ja hän alkoi nyt ajaa kahta asiaa, jotka olivat lähellä hänen sydäntään: paavi Gregorius XI:n paluuta Roomaan ja kirkon uudistamista. Kirkko kärsi korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä, ja sen paimenet olivat sangen vähän uskottavia. Paavi palasikin Roomaan vuonna 1377.

Avignonin matkan jälkeen Katariina palasi tavalliseen elämäänsä Sienaan. Loppuvuodesta  1377 hän alkoi kirjoittaa kirjaa hengellisestä elämästä, jolle tuli nimeksi Dialogi. Kirja syntyi siten, että hän saneli hengellisen opetuksensa sihteerilleen. Samaan aikaan hän opetteli itse kirjoittamaan.

Syyskuussa vuonna 1378 valittiin vastapaavi Clemens VII, ja kirkon suuri skisma oli tosiasia. Se ja koi kahtia kaikki yhteiskuntaluokat, maat ja sääntökunnat. Roomassa vallitsi puolueiden välillä avoin sotatila. Paavi Urbanus VI:n pyynnöstä Raymond kirjoitti Katariinalle pyytäen tätä tulemaan Roomaan ja auttamaan skisman lopettamisessa. Katariina kuitenkin epäröi, koska sienalaiset olivat närkästyneitä hänen runsaasta matkustelustaan. Tämä sai paavin itsensä kirjoittamaan Katariinalle ja vaatimaan tätä tulemaan Roomaan. Katariina saapuikin koko "perheensä" kanssa Roomaan ja asettui taloksi lähelle  Santa Maria sopra Minerva -kirkkoa. Rukoillakseen yhdessä pyhän Pietarin kanssa hän vaelsi joka päivä Konstantinuksen basilikaan, jonka paikalla nykyinen Pietarinkirkko sijaitsee. Basilikan atriumissa oli mosaiikki, joka kuvasi kirkkoa laivana. Kristus ilmestyi näyssä Katariinalle kädessään pirstoutunut laiva. Koska hän oli valinnut tämän naisen kantamaan kirkkoa, hän laski kuormansa Katariinan harteille. Katariina paloi rakkaudesta kirkkoa kohtaan, mutta taakka oli hänelle liian raskas ja hän vaipui kirkon lattialle. Hän kuitenkin nousi ja yritti viimeiseen saakka kamppailla kantaakseen ja parantaakseen koko särkyneen kirkon.

Katariina kärsi koko elämänsä sairaudesta, joka pääsi voitolle vuoden 1380 alussa, eikä hän voinut enää syöd' eikä juoda mitään. Hän kuoli Roomassa 29. huhtikuuta 1380, muutama kuukausi näyn jälkeen. Hän oli kantanut harteillaan kirkon surkeutta. Hän oli täyttänyt kutsumuksensa ja sai nyt levätä Kristuksen morsiamena ja jatkaa taivaassa työtään ihmisten vapahduksen hyväksi.

Katariina julistettiin pyhäksi vuonna 1461, ja paavi Paavali VI antoi hänelle v. 1970 yhdessä Jeesuksen Teresan kanssa kirkon opettajan arvonimen. Tähän mennessä nämä kaksi ja Lisieuxin Teresa (Pikku Teresa) ovat ainoat naiset, jotka ovat saaneet tämän kunnianosoituksen.

                                                                                                                Tuula Luoma

Maallikkodominikaanien virstanpylväitä vuosilta 2007-2012

Maallikkodominikaanien virstanpylväitä viime vuosilta

·      2007 Maailman maallikkodominikaanien kokous Argentiinassa, Suomea edusti Kaarina Koho O.P.

·      2008 isä Brian Bricker OP saapuu Suomeen

·      2008 Trencianske Teplicessä, Slovakiassa, Euroopan maallikkodominikaanien kongressi, Suomen edustajana Kaarina Koho

·      Studium Catholicumin uudistettu Pyhän Olavin ja pyhän Dominicuksen kappeli vihittiin 26.9.2008.

·      Teemu Heikman antoi ensimmäiset lupauksensa Studium Catholicumin vastavihityssä kappelissa  11.10.2008

·      Kaarina Koho valittiin helmikuun kokouksessa 28.2.09 jatkamaan vastuuhenkilönä uuden kolmivuotiskauden ajan.

·      Dacia-møte 6 - 9. november, 2009: Pohjoismaiset maallikkodominikaanit kokoontuivat Oslossa dominikaanisisarten luostarissa 6.-9.11. Paikalla olivat Suomesta Kaarina Koho, Eva Airava ja Teemu Heikman.

·      Isä Brian siirtyi Suomesta Etelä-Afrikkaan 2011.

·      2011 maallikkodominikaanien käännöstyöryhmä (Eva Airava, Kaarina Koho, Tuula Luoma) sai valmiiksi monen vuoden uurastuksen jälkeen Pyhän Katariinan Dialogin käännöksen.

·      Teemu Heikman antoi ikuiset lupauksensa 20.4.2012 ja toukokuussa 2012 hänet valittiin kolmeksi vuodeksi maallikkodominikaanien vastuuhenkilöksi.

Dominikaanisääntökunnan liturginen kalenteri

Merkintä 'paikallinen vietto' tarkoittaa, että muistoa vietetään vain joissakin dominikaaniprovinsseissa, pääsääntöisesti ei Suomessa. Velvoittavia ja vapaaehtoisia muistopäiviä vietetään sen sijaan koko sääntökunnassa. Näiden päivien kohdalla on useimmiten myös päivän rukous kursivoituna. Merkintä 'roomalaisessa yleiskalenterissa' tai 'RM' (= roomalaisessa messukirjassa) tarkoittaa, että ko. muistopäivää vietetään koko kirkossa, ei vain dominikaanisääntökunnassa, tosin joissakin tapauksissa alempiarvoisena juhlana kuin sääntökunnassa. Jos merkintä vieton laadusta puuttuu, on kyse paikallisesta vietosta.

Tammikuu

3.1         Stefana Quinzani, sääntökuntasisar

               Hän kantoi Kristuksen haavoja ruumiissaan ja sydämessään, kesti neljäkymmentä vuotta
               sielun autiutta, opetti lapsia, palveli köyhiä ja rauhaa. Eli 1457-1530. Kultti vahvistettu      
               1740. Paikallinen vietto.

4.1          Zdislava Berka (Lemberkiläinen), maallikkohaaraa

                Hän oli syntyisin Böömistä, "monen murheellisen lohduttaja", sai puolisonsa perustamaan
                kaksi dominikaanikonventtia, "suuri arkisissa hyveissä". Eli n. 1221-1252.

7.1          Raimund Peñafortilainen RM, pappi. Velvoittava muistopäivä.

               Sääntökunnan kolmas yleisesimies, joka laati sille uudet säännöt ja aloitti uutta apostolista        
               toimintaa, joka erityisesti kohdistui Afrikkaan ja dialogiin islamin kanssa. Paavi Gregorius
               IX antoi hänen tehtäväkseen koota yhteen kanonista lakia koskevat kirjat. Eli vuosina        
              1175-1275. Kanonisoitiin v. 1601.

                        

Jumala, sinä annoit autuaalle pappi Raimundukselle suuren rakkauden syntisiä kohtaan. Suo meidän aina luottaa hänen esirukouksiinsa  ja synnin orjuudesta vapautettuina iloiten täyttää sinun tahtoasi. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

                           

10.1       Gundisalvus de Amarante, pappi

               Toimi hiippakuntapappina ennen liittymistään dominikaaneihin, eli sen jälkeen erakkona,      
               mutta omistautui kuitenkin evankeliumin julistamiselle seudun yksinkertaisten ihmisten
               parissa. Kuoli 1259. Kultti vahvistettu 1671. Paikallinen vietto.

10.1        Anna Monteagudo, moniaali

                Eli Perun Arequipassa, "koko Jumalan kansan neuvonantaja". Kuoli 1686. Julistettiin
               autuaaksi 1985. Paikallinen vietto.

11.1        Bernard Scammacca, pappi

                Tuli kääntymykseen kevytmielisten nuoruusvuosiensa jälkeen ja tuli sääntökuntaelämän
                uudistajaksi Sisiliassa, "oli hyvä isä kaikille". Eli 1430-1487. Kultti vahvistettu 1825.        
               Paikallinen vietto.

18.1        Margareta Unkarilainen, moniaali, velvoittava muistopäivä.

                Kuninkaan tytär, jonka hänen vanhempansa antoivat luostariin "jotta maa vapautuisi      
               tataareista". Oli lempeä ja nöyrä, mutta luja toimissaan rauhan ja oikeudenmukaisuuden            
               hyväksi. Eli 1242-1270. Kanonisoitiin 1943.

Jumala, sinä joka annoit autuaalle Margaretalle luopumisen armon Pyhän Henkesi voimalla, suo meille armossasi ettemme koskaan vastustaisi sinua vaan uskollisesti tekisimme sinun tahtosi. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

                            

19.1         Andreas Grego de Piscaria, pappi

                 Oli yksinkertainen vaeltava saarnaaja, hyvä lohduttaja ja ohjaaja. Eli 1400-1485. Kultti
                 vahvistettu 1820. Paikallinen vietto.

22.1          Antonio della Chiesa, pappi

                 Uudisti sääntökuntaelämää, oli avoin ja hyvä priori, sekä ymmärtäväinen että luja. Eli
                 1394-1459. Kultti vahvistettu 1819. Paikallinen vietto.

23.1         Henrik Suso, pappi

                 Kirjoitti kirjoja jumalallisesta Viisaudesta ja opetti yhteyttä Jumalaan Kristuksen elämän ja

                 kärsimysten tarkastelun kautta. Kuoli 1366. Kultti vahvistettu 1831. Paikallinen vietto.

27.1         Marcolinus Amanni de Forli, pappi

                 Yksinkertainen, nöyrä, syrjäänvetäytyvä, papillisessa työssään uskollinen ja rakastava. Eli

                 1317-1397. Kultti vahvistettu 1750. Paikallinen vietto.

28.1         Tuomas Akvinolainen, RM, kirkonopettaja. Juhla

                 Kuoli Fossanovassa matkalla Lyonin konsiiliin. "Doctor angelicus", koulujen suojelija.
                 Etsi ja palveli totuutta koko elämänsä ajan. Hänen teologisista teoksistaan tuli koko  
                 kirkon opettajia, ja hänen eukaristiset hymninsä kuuluvat kirkon liturgiaan. Rakastettava
                 veli, hyvin uskollinen luostarielämässään. Eli 1225-1274. Kanonisoitiin 1323.

                              

Kaikkivaltias Jumala, sinä annoit pyhässä Tuomaassa ihailtavan esikuvan pyhyyteen pyrkimisestä ja pyhän opin tutkimisesta. Suo meidän ymmärtää hänen opetuksiaan ja seurata hänen tekojaan. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

                               

29.1         Villana delle Botti, maallikkohaaraa

                 Firenzeläinen aviovaimo, tutki uutterasti Raamattua, etenkin Paavalin kirjeitä, mietiskeli
                 paljon Kristuksen kärsimystä, kerjäsi syrjäytyneiden puolesta ja eli itse köyhästi. Eli
                 vuosina 1332-1361. Kultti vahvistettu 1824. Paikallinen vietto.

HELMIKUU

3       Petrus de Ruffa. Eli vuosina 1320-1365. Kultti vahvistettu 1856.

         Antonius Pavonus. Eli vuosina n.1326-1374. Kultti vahvistettu 1856.

         Bartolomeus Cerveri. Eli vuosina 1420-1466. Kultti vahvistettu 1853.

         Kaikki kolme olivat inkvisiittoreita ja marttyyreitä. Kaikilla paikallinen vietto.

4       Katariina de Ricci, dominikaanisisar, velvoittava muistopäivä.

         Kantoi Jeesuksen kärsimystä sydämessään ja ruumiissaan. Vaikutti sääntökuntaelämän
         uudistumiseen.

         Suuri mystikko, kirjoitti tekstejä hengellisestä elämästä. Eli vuosina 1522-1590. Julistettiin
         pyhäksi 1746.

Jumala, sinä tahdoit, että autuaan Katariinan tarkastelut sinun Poikasi kärsimyksestä olisivat meille esikuvana. Me rukoilemme sinua: Opeta meitä hänen esirukoustensa kautta niin kunnioittamaan Poikasi kärsimisen salaisuutta, että voisimme saada osaksemme sen hedelmiä. Tätä pyydämme…

         

7       Vuosittainen messu vanhempiemme puolesta.

12      Reginald Orleansilainen, pappi, vapaaehtoinen muistopäivä.

          Neitsyt Maria paransi hänen sairautensa ihmeellisesti ja näytti hänelle sääntökuntamme puvun.

          Hänen palavat sanansa ja esikuvansa vetivät monia nuoria ja lahjakkaita miehiä
          sääntökuntaamme. Hän organisoi viisaasti yhteiselämän, rakasti köyhyyttä ja oli suuri
           apostoli. Eli vuosina 1180-1220. Kultti vahvistettu 1875.

Jumala, laupeuden Äidin avulla sinä johdatit autuaan Reginaldin evankelisen köyhyyden tielle, jolle hän veti muita mukanaan. Me rukoilemme sinua: Ohjaa meidänkin askeleemme sinun käskyjesi tielle, niin että me iloiten seuraamme Herraamme ja Mestariamme Jeesusta Kristusta, joka sinun, Isän, kanssa elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

         

13       Jordanus Saksilainen, pappi, velvoittava muistopäivä.

           Sääntökunnan yleisesimies pyhän Dominicuksen jälkeen, jonka kanssa hän oli läheisesti
yhteistyössä. Hän johti 15 vuotta veljiä ja sisaria sanoillaan, esimerkillään ja kirjeillään sekä konstituutiolla, joita hän toimitti, sekä tiheillä visitaatioilla aina suurella lempeydellä. Oman elämänsä uskottavuudella ja miellyttävillä tavoillaan hän vaikutti suuresti sääntökunnan kasvamiseen. Hän sääti, että kompletoriumin jälkeen lauletaan Salve Regina. Hän eli n. 1185-1237. Kultti vahvistettu 1826.

Jumala, sinä annoit autuaalle Jordanukselle suuren innon sielujen puolesta. Me rukoilemme sinua: Opeta meitä hänen esikuvansa mukaan uskollisesti julistamaan pelastuksen tietä ja elämään evankeliumin hengessä, niin että me levitämme Kristuksen valtakuntaa. Tätä pyydämme hänen kauttaan, joka sinun, Isän, kanssa elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

          

16       Nicolaus Paglia, pappi 

           Seurasi isäämme Dominicusta hänen vaelluksillaan ja täyttyi hänen innostaan. Hänestä tuli armoitettu julistaja,  viisas ja innokas opiskelemaan Raamattua ja kirjoitusten sisäistä yhteenkuuluvuutta. Eli vuosina 1197-1255. Kultti vahvistettu 1828.

18       Giovanni di Fiesole - Fra Angelico, pappi

           Kuului Firenzen San Marcon luostariin ja maalasi siellä kuuluisat freskonsa ja oli jonkin aikaa priorina. Paavi Eugenius IV kutsui hänet Roomaan maalaamaan siellä. Kuoli 1455 Santa Maria Sopra Minervassa. Hänen taiteensa heijastaa hänen syvää kontemplatiivista elämäänsä. Messu ja hetkipalvelus vahvistettu 1982.

19       Alvarus Cordovalainen, pappi

           Suuri julistaja, pohti erityisesti Herran kärsimystä ja levitti ristintien hartautta lännessä. Eli n. 1360-1430. Kultti vahvistettu 1741. Paikallinen vietto.

20       Kristoffer Milanolainen, pappi

            Eli askeettista elämää syvästi yhtyneenä Kristukseen ja antautui kokonaan sielujen pelastamiseen julistamalla Jumalan sanaa. Kuoli 1484. Kultti vahvistettu 1875. Paikallinen vietto.

24       Konstantin de Fabriano, pappi

            Häntä inspiroi pyhä Antonius Firenzeläinen, OP, ja hän toimi sääntökunnan uudistamisen puolesta säännölle uskollisena. Rukouksen ja rauhantyön mies. Eli vuosina 1410-1481. Messu ja hetkipalvelus vahvistettu 1821. Paikallinen vietto.

Maaliskuu

24       Herran syntymän ilmoittamisen juhlapyhän vigilia

Sääntökunnassamme on tapana pitää tänä päivänä erityinen kapituli, jossa juhlallisesti julistetaan Herran syntymän ilmoittamista. Silloin voidaan lukea Joh. 1:1-14 ja laulaa Descendit de coelis ja Verbum caro (jouluresponsoriumit) jne. On soveliasta aloittaa juhlapyhä lyhyellä puheella tai homilialla.

Sääntökuntamme traditioon kuuluu erityinen Neitsyt Marian, Jumalanäidin, apostolien kuningattaren kunnioitus, hänen, joka on meille esikuvana miettiessämme Jumalan sanaa kontemplaatiossa ja kuuliaisuudessamme Jumalan sanaa kohtaan apostolaatissamme.

Kun vietämme pyhien muistoa, julistamme Kristuksen ihmeellisiä tekoja hänen palvelijoissaan, ja uskovat saavat heissä esikuvan, jota seurata. Siksi katolisen kirkon vakaumuksena on aina ollut, että pyhien päivät julistavat Kristuksen pääsiäissalaisuuden muistoa.

Paastonaika

1. Paastoaika kestää tuhkakeskiviikosta kiirastorstain messuun. Sen luonteena on katumus ja pääsiäiseen valmistautuminen.

2. Perjantaihin kuuluu abstinenssi, abstinenssi ja paasto tuhkakeskiviikkoon ja pitkäänperjantaihin. Sääntökunnan tradition mukaan jokainen provinssi ja konventti määrää paaston ankaruudesta yleisesti.

3. Ehdotetaan, että konventissa käytetään "Säkeitä Kristuksen kärsimyksestä".

4. Tuhkakeskiviikkona voidaan noudattaa dominikaanien riitusta. Jos ei vietetä messua, tuhka voidaan jakaa sanan liturgiassa.

Kompletoriumissa voidaan laulaa In manus -antifonin tilalla In pace ja  Salva nos -antifonin tilalla O Rex. Jos ei vietetä kompletoriumia voidaan nämä antifonit laulaa Magnificatin yhteydessä lauantaisin ja sunnuntaisin. Media vita voidaan laulaa responsoriumina verperissä, kompletoriumissa tai esim. katumushartaudessa tuhkakeskiviikkona jne.

Hillitse ruumista paastolla ja pidättyvyydellä ruoasta ja juomasta niin paljon kuin ruumis kestää. Kun joku ei voi paastota, hänen ei kuitenkaan pidä syödä aterioiden välissä ellei hän ole sairas.

(pyhän Augustinuksen sääntö)

Palmusunnuntaina seurataan Missale Romanumia, mutta voidaan lisätä sääntökuntamme erityisiä kulkuelauluja. Palmunoksat jaetaan messun alussa tai heti evankeliumin edellä. Kärsimyshistorian voivat esittää diakonit tai muut, veljet, sisaret, maallikot. Jos on mahdollista, Kristuksen sanat esittää diakoni tai pappi.

Triduum on kirkkovuoden kohokohta. Se alkaa kiirastorstain messulla ja päättyy pääviäispäivän vesperiin. Veljien ja sisarten tulee viettää sitä yhteisön asiana, ja jos joku on sairaana, hän on silloin erityisellä tavalla osallinen pääsiäisen salaisuudesta. Liturgiassa tulee siksi mukautua olosuhteisiin, esim. siinä, miten vietetään ristin palvontaa pitkänäperjantaina. Sillä "meidän huolenpitomme toisistamme veljellisesti auttaen ja rukouksessa todistaa maailmalle evankeliumin voimasta, meidän uskostamme Jumalaan ja hänen ylösnousemuksensa voimaan".

Kiirastorstai. Jeesuksen jäähyväispuhe voidaan lukea ruokapöydässä tai päivän päättyessä sakramentin edessä kompletoriumin sijaan. Messun jälkeen sopivana hetkenä riisutaan alttari, otetaan risti pois tai peitetään se ja tyhjennetään vihkivesiastia. Hetkipalveluksen (suuret hetket) johtaa priori.

          Tänä päivänä tai jonain muuna päivänä viikolla yhteisöllä voi olla katumushartaus, sakramentaalinen tai muu, mielellään ei juuri ennen messua. Mandatum (jalkojenpesu) voi olla myös messun ulkopuolella.

Pitkäperjantai. Tänään, ja mahdollisesti myös pääsiäisaattona, noudatetaan pyhää pääsiäispaastoa. Tänään ja huomenna lauletaan laudesin lopuksi traditionmukainen loppuosa latinaksi gregoriaanisella melodialla tai kansankielellä ja sopivalla melodialla. Hetken hiljaisuuden jälkeen lauletaan kovalla äänellä Isä meidän, niin kuin laudesissa on tapana.

         Ristin palvonta voidaan viettää dominikaanisella tavalla tai muulla tavalla. Improperiat voidaan laulaa scholan avulla tai lukea ne ääneen.

         Sopivaan aikaan vietetään kompletorium, jolloin palaa kaksi kynttilää, mutta alttari on muuten tyhjä, vain risti on jäljellä. Ristille kumarretaan syvään, mutta ei polvistuta. Ei rukoilla De profundis -psalmia. (Refektoriumissa voidaan pitää mustia kappoja.)

Pääsiäisaatto. Lauletaan Oratio Jeremiae latinaksi I vuonna, II vuonna lauletaan jotakin muuta. Katso myös pitkänperjantain ohjeita.

Pääsiäisvigilia. Exsultet lauletaan kuten Missale Romanumissa ja laulaja voi olla muukin kuin diakoni, esimerkiksi joku moniaaleista heidän luostarissaan (silloin ei lauleta Herra olkoon teidän kanssanne eikä säkeistöä Quapropter astantes).

Pääsiäispäivä. Dominikaanien traditionaalista kulkuetta "aamunkoitossa" suositellaan, missä se on mahdollinen ja tavalla, joka sopii olosuhteisiin. Päivän vesperillä on erityinen luonne ja se tulee viettää niin juhlallisesti kuin mahdollista. Christus resurgens ja juhlallinen Regina Caeli lauletaan koko pääsiäisoktaavin aikana kulkueessa tai ilman kulkuetta. Luetaan pitkähkö lukukappale esim. Luuk. 24:12-25 ja mielellään jotain, joka muistuttaa kasteesta, valosta, vedestä esim. Kastealtaalle kulkueena kuljettaessa lauletaan psalmeja.

         Pääsiäiskynttilä sammutetaan kompletoriumin jälkeen ja sytytetään sitten messun ja suurten hetkipalvelusten yhteydessä helluntaihin asti.

Yhteisön messua ja hetkirukouksia tulee viettää julkisesti, ja koska liturgia on koko Jumalan kansan toimintaa, uskovia tulee rohkaista osallistumaan meidän jumalanpalveluksiimme.

         Hetkipalvelukset pitää viettää niin, että niiden kautta pyhitetään päivän eri ajat, samalla kun hoidetaan apostoliset tehtävät.

         Laudes ja vesper ovat hetkirukousten kaksi pilaria. Niitä tulee viettää tärkeimpinä hetkirukouksina.   

HUHTIKUU

5   Vincentius Ferrer, pappi

Teologian maisteri ja hengellisen elämän opettaja, kontemplatiivinen ja apostolinen, karismaattinen julistaja ja rauhan puolesta toimija (pacis restitutor). Eli vuosina 1350-1419. Julistettu pyhäksi 1955. Roomalaisessa yleiskalenterissa.

 Jumala, sinä annoit pyhässä Vincentiuksessa kirkollesi voimallisen saarnaajan. Suo meidän elää niin, että saamme taivaassa nähdä kuninkaana hänet, jota pyhä Vincentius julisti vanhurskaana tuomarina. Tätä pyydämme meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee, Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen

      

10   Antonius Neyrot, pappi, marttyyri

Rohkea ja seikkailunhaluinen mies, jonka merirosvot vangitsivat. Luopui uskosta ja meni naimisiin, mutta kääntyi Jumalan armosta. Kristuksen tähden hän voitti itsensä ja otti uudestaan sääntökuntapuvun. Päätti elämänsä marttyyrina, kuoliaaksi kivitettynä. Eli vuosina 1425-1460. Kultti vahvistettu 1767. Paikallinen vietto.

13   Margareta Castellolainen, maallikkodominikaani

Syntyi sokeana ja vanhemmat hylkäsivät hänet, mutta hän löysi turvan Jumalasta. Kolmannen sääntökunnan jäsenenä hän sai lohdutuksen ja valon Kristukselta, jonka ihmiseksitulon  salaisuutta hän erityisesti mietiskeli. Eli vuosina 1287-1320. Messu ja hetkipalvelus 1675. Paikallinen vietto.

14   Petrus Gonzales, pappi

Suuri uskossa ja rukouksessa, suuri auttaja merihädässä. Merenkulkijat kutsuvat häntä nimellä "pyhä Telmus" ja pitävät häntä suojeluspyhimyksenään. Kuoli 1246. Kultti vahvistettu 1771. Paikallinen vietto

17   Clara Gambacorta, moniaali

Jäi nuorena leskeksi ja joutui perheensä vainoamaksi, kun hän halusi vihkiä elämänsä Jumalalle. Pääsi lopulta vapaaksi ja Katariina Sienalaisen kehotuksesta liittyi dominikaaneihin. Perusti luostarin, jota hän johti viisaasti ja rakastavasti. Eli vuosina 1362-1419. Kultti vahvistettu 1830. Paikallinen vietto.

       Maria Mancini, moniaali

Jäi kaksi kertaa leskeksi. Aloitti sen jälkeen Katariina Sienalaisen kehotuksesta uuden elämän ensin  kolmannessa sääntökunnassa, myöhemmin luostarissa, jonka hän perusti ja jossa hän antautui kokonaan askeettiseen ja kontemplatiiviseen elämään. Eli vuosina 1355-1431. Kultti vahvistettu 1855. Paikallinen vietto.

19   Isnard Chiampolainen, pappi

Ensimmäisen sukupolven veljiä, innokas ja armoitettu saarnaaja, "puhdas sydämeltään ja ruumiiltaan", tunnettu ihmeistään. Kuoli 1244. Kultti vahvistettu 1919. Paikallinen vietto.

       Sibyllina Biscossi, maallikkodominikaani

Jäi lapsena orvoksi, sokeutui 12-vuotiaana, sai tukea dominikaaniyhteisöstä. Loisti sisäistä valoa rakkaudesta Ristiinnaulittuun ja hänen Henkeensä, veti monia puoleensa. Eli vuosina 1283-1367. Kultti vahvistettu 1854. Paikallinen vietto.

20   Agnes Montepulcianolainen, moniaali, velvoittava muistopäivä

Täynnä kaipausta evankeliseen täydellisyyteen perusti dominikaaniluostarin. Suuri rakkaudessa Jeesukseen ja Neitsyt Mariaan, täynnä Hengen lahjoja. "Hän oli kuin lamppu, joka loisti uskoa ja rakkautta." Toimi voimakkaasti ykseyden ja rauhan puolesta ja vahvisti auktoriteetillaan ja armolahjoillaan maanmiehiään. Katariina Sienalainen kutsui häntä "ihanaksi äidiksi, uskon tuntemisen ja todellisen nöyryyden esikuvaksi". Eli vuosina 1268-1317. Julistettu pyhäksi 1726.

Jumala, sinä joka kaunistit morsiamesi Agneksen ja annoit hänelle rukouksen hengen, auta meitä, niin että me hänen laillaan aina muistaisimme sinua ja kantaisimme hedelmää uskollisuudessa. Tätä pyydämme …

     

27   Hosanna Kotorilainen, maallikkodominikaani

Syntyisin köyhästä perheestä, paimensi lampaita.Vanhemmat olivat ortodokseja. Halusi seurata Kristusta hänen kärsimyksessään ja eli ensin kotonaan erakkona. Otti sitten dominikaanipuvun ja nimen Hosanna. Oli kontemplatiivinen ja rukoili antaumuksella ihmisten pelastuksen puolesta. Kristittyjen ykseyden esirukoilija. Kuoli 1565. Kultti vahvistettu 1927. Paikallinen vietto.

28   Louis Marie Grignion de Montfort, pappi

Kuului kolmanteen sääntökuntaan, perusti Viisauden tyttäret. Oli kiertelevä saarnaaja, piti "herätyskokouksia" ja kirjoitti lauluja niitä varten. Kirjoitti kirjan "todellisesta Maria-hurskaudesta".

Kuoli 1716. Julistettu pyhäksi 1947.  Roomalaisessa yleiskalenterissa.

29   Katariina Sienalainen, kirkonopettaja, juhla

Kuoli Roomassa elettyään uupumattomassa kirkon, ihmisten, ykseyden ja rauhan palveluksessa. Suuri mystikko ja opettaja. Kirjoitti kirjan jumalallisesta kaitselmuksesta ("Dialogi") ja paljon kirjeitä. Eli vuosina 1347-1380. Julistettiin pyhäksi 1461. Roomalaisessa yleiskalenterissa.

Jumala, sinä opetat meille pyhän Katariinan kautta, että totuutesi valo tulee meille oppiessamme tuntemaan itsemme sinussa ja sinut meissä. Anna meidän hänen esirukoustensa tähden kasvaa itsemme tuntemisessa ja sinun armossasi, niin että voisimme päivä päivältä rakastaa sinua enemmän ja paremmin palvella sinua. Tätä pyydämme …

      

30   Pius V, paavi, (Michele Ghislieri) velvoittava muistopäivä

Toimeenpani Trenton kirkolliskokouksen jälkeen reformeja, laati uusia kirkko- ja messujärjestyksiä ja  sai aikaan voimallaan ja innollaan kirkon nousemisen rappiosta. Perusti ruusukon juhlan Lepantossa turkkilaisista saadun voiton muistoksi. Eli vuosina 1504-1572. Julistettiin pyhäksi 1712. Roomalaisessa yleiskalenterissa.

               

                 Jumala, sinä herätit kirkossasi pyhän paavi Piuksen puolustamaan

                 uskoa ja edistämään jumalanpalveluselämää. Hänen esirukoustensa

                 tähden suo meidän uskossa elävinä ja rakkaudessa uutterina

                 viettää sinun pyhiä salaisuuksiasi. Tätä pyydämme …

TOUKOKUU

4    Emilia Bicchieri, moniaali

      Perusti Vercalliin luostarin, jonka priorinnana toimi useaan otteeseen. "Sisarista nöyrin", mietiskeli erityisesti Kristuksen kärsimystä. Kultti vahvistettu 1769. Paikallinen vietto.

7    Albert Bergamolainen, maallikkodominikaani

      Vaimonsa kuoleman jälkeen ryhtyi maanviljelijäksi voidakseen ruokkia sairaalassa olevia köyhiä. Eli 1214-1279. Kultti vahvistettu 1798. Paikallinen vietto.

8    Maria, apostolien kuningatar ja sääntökuntamme suojelija

      Tätä päivää on vietetty erityisenä päivänä vuodesta 1725 alkaen.

10  Antoninus Firenzeläinen, piispa. Velvoittava muistopäivä.

       Firenzen arkkipiispa, "hyvien neuvojen pikku Antoninus", hyvä paimen, joka uudisti sääntökuntaelämää ja kirjoitti teoksia moraaliteologiasta (käännetty mm. ruotsiksi). Eli 1389-1459, julistettiin pyhäksi 1523.

Jumala, sinä, joka annoit pyhälle piispa Antoninukselle ihmeellisen viisauden, me rukoilemme sinua: lahjoita myös meille ymmärryksen, totuuden ja rauhan henki, niin että me sydämessämme ymmärrämme mikä miellyttää sinua, ja saamme voiman toimia ymmärryksemme mukaan. Tätä pyydämme...

      

12    Johanna Portugalilainen, moniaali

         Portugalin kuninkaan Alfons V:n tytär. Vielä hovissa ollessaan hän palveli antaumukselle Jumalaa ja lähimmäisiään ja antautui sitten rukoukselle ja parannuksenteolle maansa ja Afrikan vankien puolesta. Kuoli 1490. Kultti vahvistettu 1693. Paikallinen vietto.

13    Imelda Lambertini, moniaali

        Dominikaanisen hagiografian viehättävimpiä legendoja. Päästyään luostariin 9-vuotiaana kaipasi  kiihkeästi Kristuksen kommuuniota. Sai ihmeellisellä tavalla vastaanottaa kommuunion  ja heti sen saatuaan kuoli vain 12-vuotiaana. Eli 1321-1333. Kultti vahvistettu 1826. Paikallinen vietto.

15    Andreas Abellon, pappi

        Oli kuuluisa opettajana ja saarnaajana, mutta myös taiteilijana. Hän oli kärsivällinen priori, joka kiivaili uudistusten puolesta. Eli 1375-1450. Kultti vahvistettu 1902. Paikallinen vietto.

         Aegidius de Vouzela, pappi

         Toimi opettajana Pariisin lääketieteellisessä tiedekunnassa ennen liittymistään sääntökuntaan. Oli kahdesti Espanjan provinsiaali, kirjoitti paljon ja oli hyvin pyhä mies. Eli 1184-1265. Kultti vahvistettu 1448. Paikallinen vietto.

21     Columba Guagdanoli di Rieti, kolmannen sääntökunnan sisar

         Perusti Perugiaan luostarin, jossa myös kuoli. Häntä sanottiin "rauhankyyhkyksi", koska hän saarnasi rauhaa ja sovitusta. Eli 1467-1501. Kultti vahvistettu 1627. Paikallinen vietto.

24     PYHÄN ISÄMME DOMINICUKSEN ARKKUUNPANEMINEN, pakollinen muistopäivä

         Tapahtui Bolognassa 24.5.1233 ja toisen kerran 5.6.1267. Kaikki läsnäolijat tunsivat ihanan tuoksun tulvahtavan hänen haudastaan, kun se avattiin.

Tätä päivää voidaan viettää pääjuhlana (ks. 8.8) valinnaisin tekstein.

Jumala, sinä annoit isämme pyhän Dominicuksen ansioiden ja opetuksen valaista kirkkoasi. Me rukoilemme sinua, anna hänen esirukoustensa olla meille avuksi sekä maallisessa että hengellisessä elämässämme. Tätä pyydämme...

27     Andreas Franchi, piispa

          Pistoian piispa, inhimillinen ja laupias, erinomainen saarnaaja ja mahtava rauhantekijä. Oli myös avoin ja vieraanvarainen. Eli 1335-1401. Kultti vahvistettu 1921. Paikallinen vietto.

28      Maria Bartholomea Bagnesi, maallikkodominikaani

          Kesti 40 vuotta kärsivällisesti vaikeita tuskia, oli useiden ihmisten sielunhoitaja. Eli 1514-1577, kuoli Firenzessä. Kultti vahvistettu 1804. Paikallinen vietto.

29      Vilhelm Arnaud ja muut marttyyrit

           Heitä oli 11 inkvisiittoria, joista kolme oli dominikaania: Vilhelm ja Bernard de Roquefort, molemmat pappeja, sekä maallikkoveli Garcia de Aure. He kulkivat kuolemaansa Kristuksen taivaaseenastumisen päivänä laulaen Te Deumia ja Credoa 1242. Kultti vahvistettu 1866. Paikallinen vietto.

30       Jacob Salomoni, pappi

           oli köyhien isä ja yhteiskunnan puolustaja, nöyrä ja karismaattinen. Eli 1231-1314, kuoli Forlissa Venetsian lähellä. Kultti vahvistettu 1621. Paikallinen vietto.

KRISTUKSEN TAIVAASEENASTUMINEN

         Dominikaanisen tradition mukaan tänä päivänä pidetään juhlallinen kulkue ennen messua. Sen jälkeen alkaa Pyhän Hengen novena sääntökunnan hengen ja perinteen mukaisesti.

Kesäkuu

2   Sadoc, pappi ja 48 muuta marttyyria.

Vuosina 1259-1260 tataarit surmasivat kokonaisen kommuniteetin ja muita puolalaisia kristittyjä. Heidät on haudattu dominikaanien kirkkoon Sandomierzissa.  Messu ja hetkipalvelus 1307. Paikallinen vietto.

4   Pietari Veronalainen, pappi, marttyyri,  muistopäivä.

Liittyi sääntökuntaan Dominicuksen elinaikana. Oli viisas priori ja loistava saarnaaja, joka osoitti suurta pastoraalista huolenpitoa, karismaattinen. Hänen elämänsä loppupuolella paavi Innocentius IV nimitti hänet inkvisiittoriksi ja hän suoritti tehtävän humaanilla tavalla. Eräs harhaoppinen tappoi hänet miekalla (lyömällä hänen päänsä halki) ja ennen kuolemaansa hän kirjoitti verellään "Credo". Kuoli 1252 ja julistettiin pyhäksi 1253.

Jumala, sinä lisäät uskoamme ja säilytät sen. Sinä annoit autuaalle Pietarille marttyyrien kruunun palkaksi lujasta oikean uskon tunnustamisesta. Me pyydämme sinua, auta meitä sanoin ja teoin pysymään lujina samassa uskossa, ja anna sen koitua sielujen pelastukseksi. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

    

8   Diana Andalo ja Cecilia, vapaaehtoinen muistopäivä.

Moniaaleja Bolognassa, saivat sääntökuntapuvun Dominicukselta ja hänen kanssaan perustivat  Pyhän Agneksen luostarin. Molemmat syntyivät n. 1200. Diana kuoli 1236 ja Cecilia 1290.

Kultit vahvistettu 1888 ja 1891.

Herra, anna meille sinun ilosi, kun me tänään vietämme autuaiden Dianan ja Cecilian muistoa, ja anna meille heidän esirukoustensa kautta sydämen ja tekojen rakkautta toisiamme ja totuutta kohtaan. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

    

10   Johannes Dominici, piispa, vapaaehtoinen muistopäivä.

Firenzeläinen, kuoli Budapestissä, Ragusan arkkipiispa. Edisti paluuta varhaiseen sääntöjen noudattamiseen, vaikutti rauhan ja ykseyden puolesta erityisesti Konstanzin kirkolliskokouksessa. Hyvä saarnaaja ja kirjoittaja, eli vuosina 1357-1419. Kultti vahvistettu 1832.

      Jumala, sinä annat meille rakkautta ja viisautta ja sinä vahvistit autuasta piispa Johannesta hänen pyrkimyksessään rauhan ja ykseyden puolesta kirkossa ja luostarielämän aidossa viettämisessä. Me pyydämme sinua, auta myös meitä aina valitsemaan se, mikä edistää yksimielisyyttä ja rauhaa. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

    

12   Stefan Bandelli, pappi

Kuuluisa teologian opettaja ja Jumalan sanan julistaja. Eli askeettisesti ja apostolisesti sydämellisessä yhteydessä Kristuksen kanssa. Eli vuosina 1369-1450. Kultti vahvistettu 1856. Paikallinen vietto.

18   Hosanna Andreasi, mantovalainen maallikkodominikaani.

Yhdisti kontemplatiivisen elämän toimeliaaseen muiden palvelemiseen.

Eli vuosina 1449-1505. Kultti vahvistettu 1694. Paikallinen vietto.

20   Margareta Ebner, nunna

Eli Medingenissä Baijerissa, eräässä niistä 70 luostarista, joissa mystiikka kukoisti 1300-luvulla. Johannes Taulerin ystävä. Kirjoitti "Hengellisen päiväkirjan", rakasti totuutta ja eli siinä. Eli vuosina 1291-1351. Kultti vahvistettu 1979. Paikallinen vietto.

23   Innocentius V, paavi (Pierre de Tarantaise)

Valmisti yhdessä Albertus Magnuksen ja Tuomas Akvinolaisen kanssa statuutit dominikaanien opiskelua varten. Huomattava opettaja, oikeudenmukaisuuden ja lempeyden esikuva. Ranskan provinssin priori, Lyonin arkkipiispa. Lyhyen paaviutensa aikana hän toimi rauhan ja ykseyden puolesta (Lyonin kirkolliskokous) Eli vuosina 1224-1276. Kultti vahvistettu 1898. Paikallinen vietto.

HEINÄKUU

7     Benedictus XI, paavi

Dominikaanien yleisesimies (Nicolaus de Trevisio), rakasti yhteisöelämää, oli inhimillinen ja terävä. Hoiti kardinaalina monia rauhanneuvotteluja, joissa osoitti suurta viisautta. Pysyi lojaalina, vaikka joutui paavin epäsuosioon. Levitti rauhaa ja sovintoa, kun itse valittiin paaviksi. Haudattiin Pyhän Dominicuksen kirkkoon Perugiaan. Eli vuosina 1240-1304. Kultti vahvistettu 1736. Paikallinen vietto.

8    Hadrianus Fortescue, marttyyri, maallikkodominikaani

Hyvä aviopuoliso ja isä, aatelismies, Maltan ritarikunnan rauhantuomari. Tertiaarina piti tehtävänään aina seurata Hengen johdatusta ja päivittäin rukoilla uskollisuutta. Kieltäydyttyään tinkimästä uskostaan joutui kahdesti vankilaan ja joutui teloitetuksi Lontoossa. Eli vuosina 1476-1539. Muistopäivää vietetty vain Englannissa. Kultti vahvistettu 1875. Paikallinen vietto.

9    Johannes Kölniläinen, pappi, marttyyri yhdessä muiden kanssa, velvoittava muistopäivä

Hirtettiin Gorkumissa, Hollannissa yhdessä 18 muun papin kanssa 1572. Julistettu pyhäksi 1867.

Jumala, autuaissa marttyyreissä Johanneksessa ja hänen kanssaveljissään sinä annoit meille uskon ja voiman esikuvan. Rukoilemme sinua, anna meidän hänen esirukouksensa kautta saada voimaa, kun maailma vastustaa meitä, niin että pysymme oikean uskon tunnustamisessa. Tätä pyydämme …

13   Jacob de Voragine (Varazze), piispa

Lombardian provisiaali ja Genovan piispa, esimerkillinen sielunhoitaja ja saarnaaja, tarkka jumalanpalvelusten vietosta, rauhan solmija. Kuuluisa teoksestaan Legenda aurea, joka on vaikuttanut paljon keskiajan hurskauteen. Eli vuosina 1226-1298. Messu ja hetkipalvelus 1816. Paikallinen vietto,

17   Ceslas Puolalainen, pappi

Ensimmäisiä dominikaaneja. Julisti evankeliumia Sleesiassa ja muualla Puolassa. Kuoli Breslaussa.

Eli noin v. 1180-1242. Kultti vahvistettu 1712.

Jumala, sinä sytytit autuaan Ceslasin sydämessä suuren innon sielujen pelastukseen ja annoit hänelle armon menestyksekkäästi julistaa evankeliumia. Rukoilemme sinua, opeta meitä hänen tavallaan todistaa uskosta elämällämme ja julistuksellamme. Tätä pyydämme …

      

24   Augustinus Fangi de Biella, pappi

Kuoli Venetsiassa, haudattu Biellaan. Etevä saarnaaja ja rukouksen mies, jolla oli neuvomisen lahja.

Teki paljon hyvää köyhien hyväksi. Hänen viimeiset sanansa olivat: Herra olkoon ylistetty, ylistetty olkoon Korkein. Eli vuosina 1430-1493. Kultti vahvistettu 1872. Paikallinen vietto.

24   Johanna Orvietolainen, maallikkodominikaani

Elätti itsensä omalla työllään "ja kasvoi sen kautta hyveessä". "Sai monia taivaallisia lahjoja." Haudattu Pyhän Dominicuksen kirkkoon Orvietoon. Eli vuosina 1264-1306. Kultti vahvistettu 1754. Paikallinen vietto.

26    Robert Nutter, pappi

Istui viisitoista vuotta vankilassa uskonsa tähden, antoi vankilassa sääntökuntalupauksensa. Teloitettiin Lancasterissa vuonna 1600. Julistettiin autuaaksi 1987. Paikallinen vietto.

ELOKUU

2    Johanna, Dominicuksen äiti, vapaaehtoinen muistopäivä.

(Sukunimi "de Aza" on epävarma) "Rehellinen, siveä ja viisas, hyvin myötätuntoinen. Kuoli n.v. 1205. Kultti vahvistettu 1823.

Anna meille, Herra, se evankeliumin henki, joka täytti autuaan Johannan, niin että hän sillä laski perustan poikiensa Dominicuksen ja Mannesin apostoliselle elämälle. Tätä pyydämme …

    

3     Augustin Kazotic, piispa

Zagrebin piispa, legaatti Kroatiaa varten, kuoli Italiassa. Oppinut mies ja hyvä piispa, köyhien puolustaja. Eli vuosina 1260-1323. Kultti vahvistettu 1700. Paikallinen vietto.

8     PYHÄ ISÄMME DOMINICUS, juhlapyhä 

Syntyi Caleruegassa, kaniikkina Osmassa, kuoli Bolognassa 6.8.1221. Saarnaajien sääntökunnan perustaja ja ensimmäinen yleisesimies. Pysyvän rukouksen ja kontemplaation, apostolisen innon ja lähimmäisenrakkauden esikuva. Kehotti meitä rukoilemaan ja opiskelemaan, jotta olisimme hyödyksi muille. Eli vuosina 1170-1221.

Kaikkivaltias Jumala, sinä teit pyhästä Dominicuksesta totuutesi väsymättömän julistajan. Suo kirkkosi jatkuvasti seurata hänen esimerkkiään ja opetuksiaan ja saada apua hänen voimallisista esirukouksistaan. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka  kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

     

9     Johannes Salernolainen, pappi

Dominicus itse lähetti hänet. Hän perusti konventin Firenzeen. Epäitsekäs ja antautunut rukoukseen ja saarnaamiseen. Eli vuosina 1190-1242. Kultti vahvistettu 1785. Paikallinen vietto.

14   Aimo Taparelli, pappi

Ensin naimisissa, sittemmin teologian opettaja Torinon yliopistossa, inkvisiittori. Eli vuosina 1395-1495. Kultti vahvistettu 1856. Paikallinen vietto.

15    Neitsyt Marian taivaaseenottaminen, juhlapyhä

Merkkipäivä Dacian regiossa, koko sääntökunnalle rakas juhla, jota vietetään juhlallisella kulkueella.

17      Hyacinthus Puolalainen, pappi. Velvoittava muistopäivä.

Oikealta nimeltään Jacek (Jaakob). Dominicus itse lähetti hänet ja hän vei sääntökunnan Preussiin ja Puolaaan. Pyhä apostoli. Kuoli Krakovassa 15. elokuuta. Eli vuosina 1187-1257. Julistettu pyhäksi 1594. (Viipurin Pyhän Hyacinthuksen kirkko oli pyhitetty hänelle.)

Jumala, sinä annoit autuaalle Hyacinthukselle lahjan julistaa evankeliumia ja toit hänen kauttaan monia ihmisiä totuuden valoon. Me rukoilemme sinua, anna meille voimasi tehdäksemme hyvää, niin että ihmiset ylistäisivät sinua. Tätä pyydämme …

          

18       Mannes (Mames), pappi. Vapaaehtoinen muistopäivä.

Dominicuksen veli ja työtoveri, kontemplatiivinen ja nöyrä mies. Dominicus uskoi hänen haltuunsa Madridissa eläneiden moniaalien sielunhoidon. Kuoli Caleruegassa n. 1235. Kultti vahvistettu 1834.

Jumala, sinä teit autuaasta Manneksesta avustajan veljelleen Dominicukselle. Auta myös meitä kulkemaan hänen askelissaan ja innokkaasti julistamaan pelastuksen evankeliumia. Tätä pyydämme …

           

18       Jordanus de Rivalto Pisalainen, pappi

Perusti Pyhän Vapahtajan veljeskunnan. Taitava ja hyvä saarnaaja. Eli vuosina 1260- 1311. Kultti vahvistettu 1833. Paikallinen vietto.

23       Rosa Limalainen (Isabella Flores), maallikkodominikaani. Velvoittava muistopäivä.

Ensimmäinen kanonisoitu amerikkalainen (1671) ja Amerikan suojeluspyhimys. Eli askeesissa ja rukouksessa, johdatti monet sisäisen rukouksen tielle, myös levittämällä hengellistä kirjallisuutta ja kehottamalla pappeja johtamaan ihmisiä kontemplatiiviseen rukoukseen. Eli erakkona perheen puutarhassa. Sai kestää monenlaisia kärsimyksiä ja kärsi siitä, ettei voinut omistautua apostoliseen elämään. Sen hän kuitenkin teki mm. opettamalla ruusukkorukousta. Ikuisesta tuomiosta hän sanoi, että hän halusi olla kivinä ja laastina sulkeakseen helvetin kaikilta. Eli vuosina 1586-1617. Julistettu pyhäksi 1671.

Jumala, kaikkien hyvien lahjojen antaja, sinä annoin taivaan kasteen langeta autuaan Rosan ylle, niin että hän säteili nöyryyttä, kärsivällisyyttä ja rakkautta kansaansa kohtaan. Anna meille armosi, että me hänen laillaan olisimme Kristuksen tuoksu. Tätä pyydämme …

           

26       Jacob Bianconi de Bevagna, pappi

Uskon puolustaja, sai runsaan armon Ristiinnaulitulta. Eli vuosina 1220-1301. Kultti vahvistettu 1672. Paikallinen vietto.

28       Augustinus, piispa, kirkkoisä. Juhla.

Sääntökuntamme säännön tekijä ja esikuvallinen yhteisöelämän opettaja. Eli vuosina 354-430.

Kaikkivaltias Jumala, uudista kirkossasi se henki, jolla täytit pyhän piispa Augustinuksen, niin että me hänen laillaan etsisimme sinua, kaiken viisauden ja rakkauden lähdettä. Tätä pyydämme …

         

Syyskuu

2             Guala de Roniis Bergamolainen, piispa

               Dominicus itse otti hänet sääntökuntaan. Hän johti veljiä vastuullisesti, auttoi monia köyhiä

              ja vaivattuja, toimi kirkon ja valtion välisen rauhan hyväksi keisari Fredrik II:n aikana,

              viisas mies täynnä armoa. Kuoli 1244. Kultti vahvistettu 1868. Paikallinen vietto.

4             Catharina Mattei Racconigilainen, tertiaari

               Yhdisti rukouksen hengen arkisiin askareisiin, sai Kristuksen stigmat ja kesti kärsivällisesti

               monet vastoinkäymiset. Eli vuosina 1486-1547. Kultti vahvistettu 1808. Paikallinen vietto.

5             Vuosipäivämessu ystäviemme ja hyväntekijöidemme muistoksi

                                Jumala, kaikkien uskovien luoja ja lunastaja, me rukoilemme sinua kaikkien

                                hyväntekijöidemme puolesta, jotka ovat lähteneet täältä sinun rauhassasi.

                                Suo, että he, puhdistuneina kaikesta saastasta, saavat käydä sisään

                                pyhään kaupunkiisi ja yhdessä kaikkein autuaimman Neitsyt Marian ja

                                kaikkien pyhiesi kanssa iloita sinun kasvojesi edessä. Tätä pyydämme...

6              Bertrand Garriguelainen, pappi

                Provencen alueen ensimmäinen provinsiaali. Jordanus Saksilainen, joka tunsi hänet,

               kirjoitti: "Hän oli suuri pyhyydessä, ankara itseään kohtaan, monessa Dominicuksen

               kaltainen, jonka seuralainen hän usein oli." Kuoli 1230. Kultti vahvistettu 1881.

               Paikallinen vietto.

18            Johannes Macias, maallikkoveli. Velvoittava muistopäivä.

                Syntyään espanjalainen, kuoli Limassa, Perussa. Luostarin ovenvartijana toimiessaan hän

                otti armeliaasti vastaan kaikki apua tarvitsevat ja johdatti monet ihmiset arvottomasta

                elämästä elämään Jumalan rakkaudessa. Eli 1585-1645. Kanonisoitu 1975.

                                 Jumala, joka haluat kaikkien ihmisten vapahdusta ja lunastusta ja joka

                                 teit autuaasta Johanneksesta kaikkien rakastavan palvelijan, me

                                 pyydämme sinua, opeta myös meille sinun hyvyytesi salaisuus ja auta

                                 meitä antamaan omastamme ja itsestämme lähimmäisillemme.

                                 Tätä pyydämme...

20            Franciscus de Posadas, pappi

                Kirjoitti hengellisiä kirjoja mm. pyhimysten elämästä. Hän oli nöyrä ja rakastava, saarnasi

                Andalusiassa 60 vuoden ajan ja "johdatti monia Kristuksen luokse evankeliumin

                 voimalla".

                Hän edisti ennen kaikkea ruusukkorukousta. Eli 1644-1713. Julistettiin autuaaksi 1818.

                Paikallinen vietto.

20           Marcus Modenalainen (Scalabrini), pappi

                Esikuvallinen sääntökuntaveli, kontemplatiivinen ja ahkera opiskelija. Käänsi saarnoillaan

                monia Jumalan puoleen. Kuoli 1498. Kultti vahvistettu 1857. Paikallinen vietto.

24           Dalmatius Moner, pappi

               Espanjalainen, joka eli ajoittain erakkona luostarin puutarhassa ja jonka sanottiin puhuvan

               enkelin kanssa, omistautui näiden lomassa hedelmälliselle apostoliselle työlle. Hän oli

               opiskellut paljon teologiaa ja filosofiaa mutta halusi elää yksinkertaisesti ja torjui kaikki

               kunnianosoitukset. Eli 1291-1341. Kultti vahvistettu 1721. Paikallinen vietto.

28           Laurentius de Ripafratta, pappi

                Pyhä piispa Antoninus sanoi hänestä, että "hän oli 60 vuotta uskollinen säännölle,

               kärsivällinen vastoinkäymisissä, saarnasi paljon ja hyödyllisesti ja istui paljon

               rippituolissa". Eli 1373-1456. Kultti vahvistettu 1851. Paikallinen vietto.

LOKAKUU

3         Dominicus Spadafora, pappi

Työskenteli Sisiliassa, oli inhimillinen, rakastava ja kontemplatiivinen ja osoitti erityistä hartautta Kristuksen kärsimystä kohtaan. Johti monia ihmisiä Jumalan luo. Eli vuosina 1450-1521. Kultti vahvistettu 1921. Paikallinen vietto.

4          Franciscus Assisilainen, diakoni. Juhla Roomalaisessa messukirjassa.

Hänellä on erityinen paikka dominikaaniliturgiassa sen veljellisen siteen perusteella, joka yhdistää vähäiset veljet ja saarnajaveljet ja joka alkaa näiden kahden sääntökunnan perustajan samanlaisesta historiallisesta tehtävästä rakentaa kirkkoa.

Kaikkivaltias Jumala, köyhyyden ja nöyryyden kautta sinä johdatit pyhän Franciscuksen Kristuksen kaltaisuuteen. Suo meidän noudattaa hänen esimerkkiään niin, että me Poikaasi seuraten iloisin ja rakastavin sydämin liittyisimme sinuun. Tätä pyydämme…

          

5          Raymundus Capualainen, pappi, vapaaehtoinen muistopäivä

Kahdeskymmenes kolmas sääntökunnan yleisesimies, paavin legaatti skisman aikana. Katariina Sienalaisen sielunhoitaja, jolle Katariina oli hengellinen äiti ja jota hän rohkaisi ryhtymään sääntökunnan reformiin. Kirjoitti Katariinan ja Agnes Montepulcianolaisen elämäkerrat. Kuoli Nürnbergissä. Eli n. 1330-1399. Kultti vahvistettu 1899.

Jumala, sinä kutsuit autuaan Raimunduksen etsimään sinun valtakuntaasi ja pyrkimään täydelliseen rakkauteen. Me rukoilemme sinua: anna meille sama voima vaeltaa rakkauden tietä Hengen ilossa. Tätä pyydämme…

           

6          Bartolomeus Longo, maallikkodominikaani

Oli ammatiltaan juristi. Kuoli Pompeijissa, jossa hän ylläpiti lastenkoteja ja kirkkoa. Perusti vaimonsa kanssa Ruusukkokongregaation. Omistautui opettamiselle maaseudulla. Kuoli 1926. Julistettiin autuaaksi 1980.

7 (8 Suomessa)    Ruusukon Neitsyt Maria. Juhla.

Ruusukko on perinteinen muoto julistusta ja tie Kristuksen salaisuuksien mietiskelyyn, evankeliumin mukaisen elämän koulu ja tapa, joka on Saarnaajien sääntökunnan tehtävään sopiva.

8         Matteus Carreri, pappi

Erinomainen noviisimestari, joka "rakasti lempeyttä ja kauneutta" ja joka "Jumalan voimasta saarnasi sanaa rististä". Eli vuosina 1420-1470. Kultti vahvistettu 1625. Paikallinen vietto.

8         Ambrosius Sansedoni, pappi

Albertus Magnuksen oppilas, jolla oli hallussaan teologian oppituoli ja saarnasi paljon. Häntä käytettiin usein rauhanneuvotteluissa. "Aina rakastettava." Eli vuosina 1220-1286. Lupa messuun ja hetkirukoukseen annettu 1622 (1443). Paikallinen vietto.

9        Ingrid (Elovsdotter) Skänningeläinen, moniaali, velvoittava muistopäivä

Yhdessä sisarensa Kristinan kanssa perusti leskenä dominikaaninunnien luostarin Skänningeen vuonna 1281. Oli luostarin ensimmäinen priorinna, palveli Jumalaa ja lähimmäisiään melkein koko elämänsä ajan. Kuoli 1282. Paikallinen vietto.

9        Ludvig Bertrán, pappi, velvoittava muistopäivä

Esimerkillinen noviisimestari, paloi innosta lähetystyöhön ja sai aikaan sen, että sai matkustaa Kolumbiaan, missä hän opiskeli kielen ja johdatti monia ihmisiä evankeliumin valoon. Sai vahvoja vaikutteita Bartolomeo Las Casasilta ja hänestä tuli alkuasukkaiden puolustaja. Hän on yksi Amerikan suojeluspyhimyksistä. Palattuaan sieltä takaisin hän toimi hengellisenä ohjaajana Trenton konsiilin jälkeen. Eli vuosina 1526-1581. Julistettu pyhäksi 1677.

Kaikkivaltias ja laupias Jumala, sinä vuodatit autuaan Ludvigin sydämeen pelon sinun nimeäsi kohtaan. Me rukoilemme sinua: sytytä sama jumalallinen tuli meidän rintaamme, niin että palvelisimme sinua uskollisesti kunnioittaen ja rakastaen. Tätä pyydämme …

         

11      Jakob Griesinger Ulmista, maallikkoveli

Oli liikemies ja sotilas. Hänestä tuli kuuluisa lasimaalari, joka työskenteli päivät ja rukoili yöt. Nöyryyden ja kuuliaisuuden esimerkki. Eli vuosina 1407-1491. Kultti vahvistettu 1825. Paikallinen vietto.

13      Magdalena Panatieri, maallikkodominikaani

Rakasti suuresti Jumalan sanaa ja hoiti jatkuvasti köyhiä ja sairaita. Oli esirukoilija. Eli vuosina 1433-1503. Kultti vahvistettu 1827. Paikallinen vietto.

21      Petrus Capucci Città de Castellosta, pappi

Rakasti Jumalan sanaa ja kykeni välittämään sitä muille. Kontemplatiivinen ja apostolinen mies.

Eli vuosina 1390-1445. Lupa messuun ja hetkirukoukseen annettu 1816.

22.     Kirkon vihkimisen juhla

Lokakuun 22. päivänä 1385 vihittiin Tuomas Akvinolaisen kirkko Toulousessa. Päivän tarkoitus on Johannes Taulerin mukaan " kääntää ja suunnata ihminen kohti sisintään, jossa tulee olla käynnissä jatkuva uudistava vihkimys".

25      Petrus Gremia, pappi

Opiskeli lakitiedettä Bolognassa, osallistui Firenzen kirkolliskokoukseen, oli vikaarina Sisiliassa vastuullaan sääntökunnan reformi. Perusti koulun. Oli esikuva säännön noudattamisessa ja apostolisuudessa. Eli vuosina 1399-1452. Kultti vahvistettu 1784. Paikallinen vietto.

26      Damianus Furcheri Finalborgosta, pappi

Nöyrä ja kuuliainen, saarnasi sanaa väsymättä voimakkaasti ja ihmisiä rakastaen. Kuoli 1484. Kultti vahvistettu 1848. Paikallinen vietto.

27      Bartolomeus Vicenzalainen, piispa

Hyvä, oikeudenmukainen ja hienotunteinen, perusti veljeskunnan uskon puolustamiseksi. Toimi kirkollisissa ja yhteiskunnallisissa asioissa avaramielisellä tavalla rauhan ja yhteisymmärryksen puolesta. Eli 1200-1270. Kultti vahvistettu 1793. Paikallinen vietto.

30      Benvenuta Boiani, maallikkodominikaani

Vanhempiensa seitsemäntenä tyttärenä sai nimen Benvenuta (tervetullut). Parani sairaudesta annettuaan lupauksen Dominicuksen haudalla ja omistautui siitä lähtien hänen seuraajakseen. Eli askeettisesti rukoillen syntisten kääntymisen puolesta. Eli vuosina 1254-1292. Kultti vahvistettu 1765. Paikallinen vietto. 

Marraskuu      
                                                      

3     Martin de Porres, maallikkoveli, RM, juhla

       antautui kokonaan auttamaan rakkauden teoin köyhiä ja sairaita, lohduttamaan murheellisia ja

       hautaamaan kuolleita. Hän oli myös eläinten ystävä. Martin de Porres eli vuosina 1579-1639 ja

       kuoli Liman kaupungissa Perussa. Kanonisoitiin 1962.

5     Simon Ballachi, maallikkoveli

       eli hiljaisesti Kristuksen kanssa, oli nöyrä ja lämminsydäminen, opetti lapsille kristillisen uskon

       perusteita. Kuoli 1319. Kultti vahvistettu 1820. Paikallinen vietto.

6     Ignatius Delgado ja Dominicus Henares, piispat

       ja 24 muuta Vietnamin marttyyria, samoin kuin yli sata muuta dominikaanimarttyyria, piispoja,

       pappeja, maallikoita ja sisaria Japanissa, Kiinassa ja Tonkingissa surmattiin Aasian vainoissa.

       Surmattujen joukossa oli myös vaimoja ja lapsia, lähetyssaarnaajia ja alkuasukkaita. Heidän

       rikoksensa oli mm. että he olivat antaneet uskonnonopetusta ja opettaneet ruusukkorukousta.

     

Kaikkivaltias ja laupias Jumala, joka autuaitten marttyyriesi Ignatiuksen, Dominicuksen ja monien muiden kautta teit nimesi tunnetuksi kaukaisessa idässä, rukoilemme sinun lempeää majesteettiasi, katso näiden kansojen puoleen ja vahvista uskoa heidän sydämissään. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

                         

7      Kaikki Saarnaajasääntökunnan pyhimykset, juhla

        Me vietämme dominikaaniperheen kaikkien pyhimysten juhlaa, jotta he kannustaisivat meitä

        tulemaan kaltaisikseen ja saisimme voimaa kutsumuksessamme.

Jumala, kaiken pyhyyden lähde, me kiitämme sinua joka olet rikastanut  kirkkoasi niin monilla saarnaajien sääntökunnan pyhillä. Rukoilemme sinua, auta meitä seuraamaan heidän esimerkkiään ja salli meidän kerran taivaan ikuisessa juhlassa yhtyä heihin, joita juhlimme ja kunnioitamme täällä maan päällä. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

                          

8       Dominikaanisääntökunnan kaikkien edesmenneiden sisarten ja veljien muistomessu

                          

Jumala, sinä joka olet kutsunut meidät kaikki samaan toivoon, me rukoilemme sinua kaikkien edesmenneiden veljiemme ja sisartemme puolesta. Sinä olet rakastanut heitä koko heidän elämänsä ajan, ja sinä annoit heille tehtäväksi julistaa sinun evankeliumiasi. Nyt rukoilemme sinua: ota heidät luoksesi ja anna heille ilo ja rauha. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

                          

14      Johannes Liccio, pappi

           perusti luostarin Sisiliaan, oli iloinen ja rakastava, edisti ruusukkorukouksen käyttöä ja
           tunnetuksi tulemista, "ei välittänyt monista vuosista elämässään vaan pyrki täyttämään vuodet
           elämällä". Hän oli myös suuri ihmeidentekijä. Eli 1426-1511. Kultti vahvistettu 1753.
           Paikallinen vietto.

14      Lucia Broccadelli Narnilainen

          kolmannen sääntökunnan sisar oltuaan sitä ennen naimisissa. Oli erittäin hyveellinen ja sai

          Kristuksen stigmat. Eli 1476-1544. Kultti vahvistettu 1647. Paikallinen vietto.

15      Albertus Magnus, Albert Suuri, piispa, kirkonopettaja. Juhla, RM

          Uudisti filosofiaa, oli Tuomas Akvinolaisen opettaja. Regensburgin piispa, Saksan

          provinsiaali. Laati kirjoja useista eri aiheista, saarnasi rauhaa, palvoi Kristusta eukaristian

          salaisuudessa. Hän on luonnontieteilijöiden suojelija. Kanonisoitiin 1931.

19      Jakob Benfatti, piispa

           sovitteli riitoja, lievensi hätää nälän ja ruton aikana, kutsuttiin köyhien isäksi. Kuoli 1332.

           Kultti vahvistettu 1859. Paikallinen vietto.

23      Margareta Savoijilainen, moniaali

          Jäätyään leskeksi ruhtinasmiehensä kuoltua perusti luostarin Alba Pompeiaan, heräsi

          täydellisempään elämään Vincent Ferrerin innoittamana ja tuli köyhien ja sairaitten äidiksi.

          Hän sai kestää sairauksia, panettelua ja vainoa ja uhrasi kaiken jotta kirkko saisi rauhan.

          Eli 1390-1464. Kultti vahvistettu 1669. Paikallinen vietto.

24      Vietnamin 117 marttyyria

          Eri puolilla Vietnamia saivat monet kristityt kärsiä marttyyrikuoleman vuosina 1745-1862.

          Heistä 59 oli dominikaaneja. Vietnamin marttyyrit kanonisoitiin 1988.

Olkoot veljet uskollisia viettäessään niiden muistoa, jotka ovat eläneet ennen meitä pyhän Dominicuksen perheessä. Nähkööt he heidät esikuvina, yhteisön jäseninä ja esirukoilijoina ja tehkööt heidän työnsä ja opetuksensa tunnetuiksi toisille. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

 Joulukuu                                                                 

1       Johannes Vercelliläinen, pappi

Oikeustieteen tohtori Pariisista, sääntökunnan yleisesimies, osallistui Lyonin II konsiiliin. Oli väsymätön vaeltamaan ympäriinsä ja saarnaamaan sekä vierailemaan yhteisöissä. Kunnioitti suuresti Jeesuksen nimeä. Antoi tehdä marmorisarkofagin pyhälle Dominicukselle. Kuoli 1283. Kultti vahvistettu 1903. Paikallinen vietto.

16     Sebastian Maggi, pappi

"Rehellinen, oikeudenmukainen ja pyhä." Huolehti jatkuvasti teologiasta ja luostarisääntöjen noudattamisesta, evankelioi kansaa ja käytti viisaasti monia lahjojaan veljien ja kirkon hyödyksi. Eli vuosina 1414-1496. Kultti vahvistettu 1760. Paikallinen vietto.

22     Sääntökunnan hyväksymisen vuosipäivä 1216,

jolloin paavi Honorius III hyväksyi sen. Päivää vietetään kiittäen Neitsyt Mariaa sääntökunnan suojelemisesta, samalla kun yhdessä koko kirkon kanssa odotetaan Vapahtajan syntymää. Messussa ja vesperissä rukoillaan erityisesti veljiemme ja sisartemme esirukousaiheiden puolesta.

24     Jouluaatto

Sääntökuntamme vanhan tradition mukaan pidetään tänä päivänä erityisen juhlallinen yhteisöjen kokoontuminen, jolloin juhlallisesti ja iloiten julistetaan maailman Vapahtajan syntymää kaikille paikalla oleville, jotka ovat saapuneet uskoen ja rakastaen. Kokoontuminen voidaan pitää juhlallisena kapitulina vuoden 1896 seremonialen mukaisesti tai viettää sitä jonkin hetkipalveluksen yhteydessä, joka sovitetaan tilaisuuteen sopivaksi. Voidaan laulaa Martyrologium gregoriaanisesti latinaksi (ilman Pretiosaa) tai kansankielellä jollakin muulla melodialla. On sopivaa pitää raamatunselitys tai homilia, etenkin jos paikalla on vieraita.

25     Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä

On suotavaa viettää vigilia lukukappaleineen ennen messua. On sääntökuntamme liturginen tapa laulaa Jeesuksen sukuluettelo Matteuksen mukaan vigilian lopussa. Se voidaan laulaa eri tavoin, esimerkiksi resitoiden urkujen säestyksellä.