Maallikkodominikaanien retriitti

Turun tuomiokirkon interiööri

Keskiaikaisen dominikaaniluostarin
muistomerkki,
taustalla retriitin osallistujia

Paastonajan ensimmäisen viikon lopulla 22.-24.2.2013 maallikkodominikaaneja ja heidän ystäviään, yhteensä 14 henkeä, kokoontui Turkuun Birgittalaissisarten vieraskotiin viettämään vuotuista retriittiään, tällä kertaa hengellisen neuvonantajamme isä Paul-Dominique Masiclat’n OP johdolla. Retriitin teema oli dominikaaninen rukous. Aloitimme retriitin perjantaina vesperillä ja illallisella. Kuinka ollakaan, perjantai sattui olemaan pyhän Pietarin istuimen juhla, joten meille tarjoutui hyvä tilaisuus rukoilla paavi Benedictuksen ja tulevan konklaavin puolesta. Perjantaina ehdimme vielä viettää messua ja kompletoriumin, jonka päätteeksi isä Paul-Dominique antoi sakramentaalisen siunauksen. Päivämme sujuivat hetkipalveluksen, hiljaisen rukouksen sekä esitelmien merkeissä, unohtamatta birgittalaissisarten herkullisia paastoaterioita.

Dominikaanisia jälkiä Turussa

Päätöskahvit

Jo perjantaina isä Paul-Dominique oli johdattanut meidät ensimmäisessä esitelmässään retriitin teemaan, jota syvennettiin lauantaina ja sunnuntaina yhteensä kolmessa esitelmässä. Rukous on sanoja, joilla ei kuitenkaan ole vaikutusta ilman meitä itseämme. Sanat tarvitsevat uskoa ja uskon harjoittamista, uskovan toimintaa. Rukouksessa tärkeää on läsnäolo, eivät niinkään itse sanat. Jeesus itse on käskenyt meitä pyytämään, jotta saisimme; koputtamaan, jotta meille avattaisiin. Esitelmissä käsiteltiin myös erilaisia dominikaanisen rukouksen muotoja, kuten hetkipalvelusta ja ruusukkoa. Erityishuomiota sai luonnollisesti dominikaanien kyseessä ollen myös opiskelu, joka on osa rukousta. Se on ennen kaikkea Jumalan sanan ja teologian opiskelua, joka suuntautuu nimenomaisesti nykyajan tietämättömyydestä johtuvia epämääräisiä ideoita vastaan, jotka ovat harhaoppien lähde. Opiskelun tarkoituksena on halu ymmärtää Kirjoituksia paremmin, jotta voisimme jakaa niistä muillekin (aliis tradere): Kun yksi etsii, kaikki löytävät. Rukouksen hedelmänä on jumalallinen ilo, joka on toisenlaista iloa kuin maallinen. Sen saavuttamiseksi voi joutua kulkemaan henkisen yön läpi, mutta Jumala sallii sen meidän puhdistamiseksemme, jotta saisimme kokea tuon yliluonnollisen ilon.

Maallikkosääntökuntalaisten päivä

Adoraatiossa

Hiippakunnassamme toimivilla sääntökuntamaallikoilla on jo usean vuoden ajan ollut tapana kokoontua yhteiseen vuosittaiseen tapaamiseen talven selän taittuessa. Tänä vuonna tapaaminen pidettiin Pyhän Marian kirkossa kynttilänpäivänä 2. helmikuuta. Järjestelyvastuussa olivat tällä kertaa Jeesuksen pyhän sydämen maallikot. Paikalla oli heidän lisäkseen maallikkofransiskaaneja, birgittalaisoblaatteja, kalleimman veren sisarten partnereita, maallikkodominikaaneja sekä Couples for Christ –ryhmän edustaja. Tapaaminen alkoi vaikuttavalla kynttiläkulkueella messuun, jonka vietti isä Ryszard Miṡ SCJ. Tämän jälkeen kokoonnuimme seurakuntasaliin, jossa isä Miṡ piti perusteellisen meditaation lähtökohtanaan kuluva uskon vuosi. Hän toi lähisunnuntaiden evankeliumitekstien pohjalta esiin kaksi sääntökuntamaallikoillekin keskeistä kysymystä siitä, miksi nykypäivän ihmiset niin laajamittaisesti hylkäävät Kristuksen ja miten evankeliumia pitäisi julistaa nykyajan ihmisille. Näitä kysymyksiä pohdittiin myös herkullisen lounaan jälkeisessä pienryhmätyöskentelyssä. Ryhmissä todettiin, että oma esimerkkimme on evankelioinnin olennaisin keino. Tapaamisemme päättyi perinteisessä dehoniaanisessa hengessä adoraatioon, jonka päätteeksi isä Miṡ luki kauniin sovitusrukouksen Jeesuksen pyhälle sydämelle ja antoi sakramentaalisen siunauksen vahvistamaan meitä Kristuksen rakkauden julistamisessa maailmalle.

Requiem aeternam

Dacian provinssin yleisvikaari, hengellinen neuvonantajamme isä Paul-Dominique Masiclat
viettämässä pyhää messu-uhria.

Vietimme tänään 17.11.2012 kuukausikokouksemme yhteydessä messua dominikaanisääntökunnan vainajien puolesta ruotsiksi. Erityisesti muistimme kuluneena vuonna edesmenneitä maallikkodominikaaneja, diakoni Krister Korpelaa sekä Elisabeth de Godzinskyä. Herra, anna heille ikuinen lepo ja iäinen valo loistakoon heille. Levätkööt rauhassa.

Sociusten vierailu

Dominikaanisääntökunnan yleisesimiehen Bruno Cadorén edustajat eli sociukset isät 

Vivian Bolland ja Wojcech Delik vierailivat Helsingissä lokakuun alkupäivinä. 

Maallikkodominikaanit tapasivat heidät sunnuntaina 7.10.2012 Studium Catholicumissa. 

Selostimme heille maallikkodominikaanien toimintaa Suomessa. Sociukset olivat kiinnostuneita

myös tulevaisuudennäkymistämme. Lupasimme rukoilla toinen toistemme 

puolesta, että dominikaanisääntökunta vahvistuisi entisestään maassamme.

Vasemmalta isä Bolland, Tuula Luoma OP, Kaarina Koho OP ja isä Delik.

Vasemmalta isä Bolland, Tuula Luoma OP ja ryhmän vastuuhenkilö Teemu Heikman OP.

Kuvia vuosien varrelta

Isä Brianin retriitti marraskuussa 2010.

Teemu Heikmanin ensimmäiset lupaukset 2008.

Yleisesimies Carlos Azpiroz Costa käymässä Suomessa 2006.Kuva otettu Studiumin vanhassa kappelissa.

Hattulan pyhiinvaellus tuoreen piispan Teemu Sipon S.C.I johdolla syyskuussa 2009.

Dominikaaniluostarin muistomerkin paljastustilaisuus Turussa lokakuussa 2005.

Maallikkodominikaanien käännöstyöryhmän työn tulos vuodelta 2011.

Hattulan pyhiinvaellus syksyllä 2010.

Isä Manuel Prado pitää pyhän ristin hartautta Hattulan vanhassa kirkossa 2010.

Isä Antoine Lévy OP lukee messua Haltilla.

Dominikaanipyhien litania

Dominikaanipyhien litania

Herra, armahda.

Kristus, armahda.

Herra, armahda.

Kristus, kuule meitä.

...Herra, armahda.

...Kristus, armahda

...Herra, armahda.

...Kristus, kuule rukouksemme.

Jumala, taivaallinen Isä

Jumala, Poika, maailman Vapahtaja

Jumala, Pyhä Henki,

Pyhä Kolminaisuus, yksi Jumala

... armahda meitä.

... armahda meitä.

... armahda meitä.

... armahda meitä.

Pyhä Maria                    

Pyhä Jumalanäiti

Pyhä neitsyiden neitsyt

Kaikki pyhät enkelit ja arkkienkelit

Kaikki pyhät patriarkat ja profeetat

Kaikki pyhä apostolit ja evankelistat

Kaikki pyhät marttyyrit

Kaikki pyhät neitsyet ja lesket

Kaikki pyhät miehet ja naiset

... rukoile/rukoilkaa puolestamme.

Pyhä Mikael

Pyhä Gabriel

Pyhä Rafael

Pyhä Joosef

Pyhä Johannes Kastaja

Pyhä Maria Magdalena

Pyhä isä Augustinus

Pyhä isä Fransiskus

Autuas Johanna de Aza

Autuas Reginald 

Pyhä isä Dominicus

Pyhä isä Dominicus

Autuas Bertrand

Autuas Mannes

Autuas Diana

Autuas Jordanus Saksilainen

Autuas Johannes Salernolainen

Autuas William ja seuralaiset

Autuas Ceslaus

Autuas Isnard

Autuas Guala

Autuas Petrus Gonzalez

Pyhä Zdislava

Pyhä Pietari Veronalainen

Autuas Nikolaus

Pyhä Hyacintus

Autuas Gonsalvo

Autuas Sadoc ja seuralaiset

Autuas Giles

Pyhä Unkarin Margareta

Autuas Bartolomeus Vincenzalainen

Pyhä Tuomas Akvinolainen

Pyhä Raimund Peñafortelainen

Autuas Innocentius V

Autuas Albert Bergamolainen

Pyhä Albert Suuri

Autuas Johannes Vercelliläinen

Autuas Ambrosius

Autuas Cecilia

Autuas Benvenuta

Autuas Jaakob Varazzelainen

Autuas Jaakob Bevagnalainen

Autuas Benedictus XI

Autuas Johanna Orvietolainen

Autuas Jordanus Pisalainen

Pyhä Emilia

Autuas Jaakob Salomonio

Pyhä Agnes Montepulcianolainen

Autuas Simon

Autuas Margareta Castellolainen

Autuas Augustinus Kazotic

Autuas Jaakob Benefatti

Autuas Imelda

Autuas Dalmatius

Autuas Margareta Ebner

Autuas Villana

Autuas Petrus de Ruffa

Autuas Henrik

Autuas Sibyllina

Autuas Antonius Pavonus

Pyhä Katariina Sienalainen

Autuas Marcolino

Autuas Raimundus Capualainen

Autuas Andreas Franchi

Pyhä Vincent Ferrer

Autuas Clara

Autuas Johannes Dominici

Autuas Alvarez

Autuas Maria

Autuas Pietari Castellolainen

Autuas Andreas Abellon

Autuas Stefanus

Autuas Pietari Geremia

Autuas Johannes Fiesolelainen

Autuas Laurentius Ripafrattalainen

Autuas Antonius della Chiesa

Pyhä Antoninus

Autuas Antonius Neyrot

Autuas Margareta Savoijilainen

Autuas Bartolomeus Cerveriolainen

Autuas Matteus

Autuas Konstantius

Autuas Kristofer

Autuas Damianus

Autuas Andreas Peschieralainen

Autuas Bernardus

Autuas Portugalin Johanna

Autuas Jaakob Ulmilainen

Autuas Augustinus Biellalainen

Autuas Aimo

Autuas Sebastianus

Autuas Markus

Autuas Columba

Autuas Magdalena

Autuas Hosanna Mantovalainen

Autuas Johannes Liccio

Autuas Dominicus Spadafora

Autuas Stefana

Pyhä Adrian

Autuas Lucia

Autuas Katariina Racconigi

Autuas Hosanna Kotorilainen  

Pyhä Pius V

Pyhä Johannes Kölniläinen

Autuas Maria Bartolomeus

Pyhä Louis Bertrand

Pyhä Katariina de Ricci

Autuas Robert

Autuas Alphonsus ja seuralaiset

Pyhä Rosa

Pyhä Dominicus Ibanez ja seuralaiset

Autuas Jeesuksen Agnes

Pyhä Laurentius Ruiz ja seuralaiset

Pyhä Martin de Porres

Autuas Peter Higgins

Autuas Franciscus de Capillas

Pyhä Johannes Macias

Autuas Terence

Autuas Enkelien Anne

Autuas Franciscus de Posadas

Pyhä Louis de Montfort

Autuas Franciscus Gil

Pyhä Matteo

Autuas Petrus Sanz ja seuralaiset

Pyhä Vicent Liem

Pyhä Hyacintus Castaneda

Autuas Marie

Autuas George

Autuas Katariina Jarrige

Pyhä Ignatius ja seuralaiset

Pyhä Dominic An-Kham ja seuralaiset

Pyhä Josef Khang ja seuralaiset

Autuas Franciscus Coll

Autuas Hyacintus Cormier

Autuas Pier Giorgio

Autuas Bartolo

Autuas Michael Czartoryski

Autuas Julia Rodzinska

Kaikki pyhät dominikaaniveljet ja -sisaret

Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin

...säästä meitä, Herra.

Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin

...kuule rukouksemme, Herra.

Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin

...armahda meitä.

Rukoilkaamme.

Jumala, kaiken pyhyyden lähde, sinä olet rikastuttanut kirkkoasi monilla lahjoilla Saarnaajien sääntökunnan pyhissä. Suo meidän, veljiemme ja sisariemme esimerkkiä seuraten, päästä iankaikkisesti riemuitsemaan heidän yhteydestään Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi valtakunnassa, Hänen, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Kristillinen vapaus dominikaanien elämässä

Kristillinen vapaus dominikaanien elämässä

"Suokoon Jumala että noudattaisimme tätä kaikkea rakkaudessa, ei niin kuin lain hallitsemat orjat, vaan niin kuin vapaat ihmiset, joita armo hallitsee."

                                                              Pyhän Augustinuksen sääntö VIII

Jos me (dominikaanisisaret) mielellämme viittaamme dominikaaniseen vapauteen, se ei johdu siitä, että meillä olisi jonkinlainen etuoikeus vapauteen. Olisi täsmällisempää puhua yksinkertaisesti vapaudesta dominikaanihengessä.

Jokaisessa hengellisessä perheessä kristityn vapaus saa värinsä sääntökuntaperheen perusinspiraatiosta. Se mikä "inspiroi" dominikaanielämää, on maailman pelastumisen jano. Tämä jano poltti pyhää Dominicusta niin, että se esti häntä nukkumasta. Niin voimallisia olivat tämä jano ja siihen liittyvä rukous. Tämä Pyhän Hengen kutsu muokkasi jatkuvasti Dominicusta, niin että hänessä kirkastui yhä enemmän sen Vapahtajan kuva, joka antoi vapaaehtoisesti henkensä ihmisten puolesta. Juuri tämän rukouksen ja tämän janon ytimestä veljet ja sisaret löytävät vapauden rakastaa avarasti. Evankelisiin neuvoihin sisältyvä itsensä kieltäminen liittyy tässä läheisesti siihen, että luovutaan oman henkilökohtaisen täydellisyyden saavuttamisesta, jotta yhdistyttäisiin Kristuksen suureen kaipuuseen maailman pelastuksesta.

Dominikaaninen vapaus toteutuu kiinteästi rakennetun instituution puitteissa, joka on tämän vapauden toteutumisen takuuna. Tämä rakenne on samalla joustava ja liikkuva ja avoin uudistumiselle, mikä puolestaan turvaa vapauden pysyvyyden. Kyseessä on siis toisaalta vapaus, joka ei pelkää riskien ottamista ja toisaalta vakaus, joka ei nojaudu jäykkiin kiintopisteisiin.

Katariina Sienalaista veti puoleensa Pyhän Dominicuksen sääntökunnan hengellinen elämä, joka hänen sanojensa mukaan oli "kokonaan avara ja hyväntuoksuinen". Mitään metodia tai oppikirjaa, joka veisi eteenpäin tällä tiellä,  on turha etsiä.  Meillä on vain Jordanus Saksilaisen ja ensimmäisten veljien hahmottelema Dominicuksen hengellinen muotokuva ja muutamia hänestä lähtöisin olevia  tärkeitä ratkaisuja. Meidän perintönämme on vain hänen olemuksensa, hänen tapansa rakastaa, hänen intohimoinen halunsa julistaa evankeliumia.  Suhteessaan perillisiinsä Dominicus vetäytyy itse varjoon Jumalan sanan edestä ... hän jättää heidät tavallaan yksin, Elävän Sanan haltuun, jotta se tekisi heissä saman työn, jonka se oli tehnyt hänessä.  Kyseessä on siis purjehtiminen ilman kompassia, vailla mitään muuta suunnan antajaa kuin veljellinen yhteisö, joka on aidon Pyhässä Hengessä elämisen luotettavin todistaja.

Meille kontemplatiivisille sisarille hengellinen seikkailumatka toteutuu konkreettisesti ennen muuta yhteisöelämässä, josta aikoinaan käytettiin nimeä "Pyhä saarnaaminen". Augustinuksen luostarisääntö antaa suunnan: "Koska te olette kokoontuneet yhteisöksi, teidän tulee elää täydellisessä yhteisymmärryksessä luostarissanne, ja olkoon teillä vain yksi sydän ja yksi sielu Jumalassa." Tämä on perustavoite.

Nimenomaan pyrkimys tähän avoimeen yksimielisyyteen, joka suuntautuu Jumalaan, tekee meidät vapaiksi. Luostarisääntö ilmaisee myös tämän vapauteen oppimisen paradoksaalisen luonteen. Juuri tämä on tärkeää.

Sääntö täsmentää, että ylisisaren on huolehdittava siitä, että jokaisella sisarella on se, mitä hän "tarvitsee", ei niin että kaikki saavat saman vaan kukin "tarpeensa mukaan" , ja tämä siksi, että sen kautta (sisarten keskinäinen) henkien ja sydänten ykseys kasvaisi. Mutta samaan aikaan jokaisen sisaren asemastaan ja tehtävästään riippumatta tulee asettaa yhteinen hyvä yksilöiden hyvän edelle. Juuri tämä asenne on luostarisääntömme mukaan rakkaudessa kasvamisen ensimmäinen  mittapuu. "Rakkauden, joka pysyy, tulee vallita tarpeita, jotka ovat ohimeneviä."

Tämä kaksinainen  suuntautuminen, jonka sisäinen tasapaino on todettavissa, muodostaa todellisen rakkaudessa toteutuvan vapauden koulun. Tämä vapaus on muuta kuin hyvin inhimillinen pyrkimys tasapäisyyteen, sillä ei saa unohtaa, että jokainen ihminen on ainutkertainen. Tässä vapaudessa välittömät tarpeet voivat väistyä, jotta vapaus edistäisi todellisemman ja syvemmän tarpeen kasvua. Tässä vapaudessa voi luopua itsestään rakkaudesta toisiin. Kyseessä on päivittäinen harjaantuminen, jossa ei todellakaan voi ruokkia itseään illuusioilla. Huoli kaikkien ihmisten pelastumisesta saa todellisen merkityksensä lähimpien ihmisten rakastamisesta ja palvelemisesta. Vastaavasti taas lähimmäisenrakkaudessa toteutuva päivittäinen askeesi (omista tarpeista luopuminen) saa voimansa syvästä rukouksesta ja elämänsä antamisesta kaikkien ihmisten pelastumiseksi.

Dominikaanisessa elämässä, niin kuin kaikkialla muuallakin, on vain yksi vapaus: vapaus rakastaa.  Pyhä Augustinus kirjoittaa rohkeasti: "Rakasta ja tee mitä tahdot". Se, joka antaa  luostarilupauksen seuratakseen Kristusta Saarnaajien sääntökunnassa, lausuu vain yhden lupauksen, joka sisältää kaikki muut: kuuliaisuudenlupauksen. Tässä elinikäisessä sulatusuunissa tahto vapautuu mukautuessaan Jumalan omaan tahtoon.

"Dominicaines moniales de l'Ordre des Prècheurs. La tradition vivante." C.I.F. Editions Le Patio Fleuri". Ste Maxime, France. 1993